Turkistarhat vetivät pienestä pitäen

Remu ja Oxi viihtyvät turkistarhoilla isäntiensä Ville ja Juha Herralan kanssa.

Juha ja Ville Herralalla ei aikoinaan ollut ammatinvalintaongelmaa. Veljekset pääsivät lapsesta saakka katselemaan kettutarhojen elämää Teerinevalla ja hieman suurempina auttelemaan tarhoilla isäänsä ja setiään. Parikymppisinä Ville ja Juha Herrala perustivat oman kettutarhansa.

Nyt, 17 vuotta myöhemmin, heillä on keskikokoinen kettutarha Roviomaalla, missä on useiden tarhojen keskittymä. Alan monet omaleimaiset piirteet ovat tulleet tutuiksi; monessa voi mennä vikaan, mutta tietoa hankkimalla ja herpaantumattomalla otteella kompastuskivistä selviää. Toimijat pitävät yhteyttä ja ruotivat pulmia yhdessä.

Vaikka turkistarhaus on edelleen monen eläinaktivistin hampaissa, sen hyödyt ja edut tiedostetaan, eikä kuva toiminnasta ole enää mustavalkoinen. Ala on suuri työllistäjä ja tärkeä veronmaksaja Pohjanmaan maakunnissa. Se työllistää tarhaajien lisäksi kokonaisen tuotantoketjun rehunvalmistuksesta nahkojen muokkaajiin.

–Turkiselinkeino antaa muutakin kuin turkiksen vaatteeseen; työtä ja verotuloja. Tämä on ympäristöystävällistä tuotantoa. Osa rehusta tulee elintarviketuotannon sivutuotteista, osa on roskakalaa Itämerestä. Kuten joku on sanonut, roskasta tehdään luksusta, tiivistää Juha Herrala.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.