Työtä ja toimeentuloa

Työtä ja toimeentuloa

Hallitus kantaa kovasti huolta työllisyysasteen nostamisesta ja keinoja on etsitty monenlaisia. Suurin syy työttömyyteen on, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Helsingissä on avoimia työpaikkoja ja samaan aikaan työvoimapulaa, mutta siellä ei ole asuntoja. Tai asuntoja on, mutta niiden hinnat ja vuokrat ovat niin kalliita, ettei keskituloisenkaan palkalla niissä aina pysty asumaan.
Työttömiä aiotaan myös patistaa aiempaa tomerammin ottamaan vastaan työpaikkoja. Tosi on, että työttömyyskorvauksella ja siihen yhdistetyillä muilla tuilla elää joskus paremmin, kuin pienellä tai keskisuurella palkalla.
”Tietyissä tapauksissa ansiotyöhön ei taloudellisista syistä kannata hakeutua, ellei kuukausipalkka ylitä 2 600 euroa” sanotaan Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija Heikki Viitamäen laatimassa muistiossa. Mitähän tästä ajattelee työntekijä, joka ahkeroi kokopäivätyössä vuosikymmenet 1 800–2 000 euron palkalla?
Samaan tulokseen on tullut Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala, jonka laskelman mukaan yhden vanhemman perheen 2 400 euron kuukausitulot eivät lisää käytettävissä olevia tuloja verrattuna sosiaaliturvan varassa elämiseen.
Perustulosta lienee olisi saatavissa joku ratkaisu, jossa kaikki saisivat saman perustulon ja omalla ahkeruudella töissä käymällä voisi parantaa toimeentuloaan ja hyvinvointiaan. Tämä olisi myös oikeudenmukaisempaa kansalaisia kohtaan, kuin nykyiset kannustinloukkujen aiheuttamat tilanteet.
Työnteon pitäisi kannattaa aina ja ahkeruudesta palkita. Eräässä nettikeskustelussa viitataan tässä yhteydessä muun muassa siihen, että Suomeen tulee ensi kesänä jälleen 14 000 marjanpoimijaa. Maatiloille ja turkistarhoille on myös vaikea saada suomalaista työvoimaa. Muitakin aloja on, jotka eivät kiinnosta työnhakijoita.
Jokaisen lähipiirissä on varmaan tiedossa tapauksia, joissa tarjotusta työstä on kieltäydytty, koska työtä ei haluta tehdä. Jos TE-keskuksesta ohjataan työpaikkaa hakemaan, voi halutessaan huonolla hakemuksella tai käytöksellä työhaastattelussa tulla syrjäytetyksi työpaikkaa täytettäessä. Varma keino työpaikan ”menettämiseen” on ottaa viinaryyppy ennen työpaikkahaastattelua, jolloin haiskahtaa vähän viinaksille.
On henkilöitä, jotka ovat työttömyyskortistossa, mutta tekevät pimeitä töitä. Töitä tehdään pätkissä myös ulkomailla, esimerkiksi Thaimaassa tai Fuengirolassa, ja nostetaan samaan aikaan työttömyyskorvausta.
Hallituksen uusi suunnitteilla oleva työllistämiskeino on työnäyte. Siinä työtön voi mennä työpaikalle osoittamaan osaamisensa. Hän ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa. Jos tekijä on taitava, hänelle saattaa löytyä työpaikka. Tämä voi olla aidosti töitä haluaville uusi mahdollisuus. Useinhan käy niinkin, että koululaisten ja opiskelijoiden hienosti sujunut työharjoittelu poikii työpaikan myöhemmin.
Suomen talouden kehitys näyttää tulevaisuudessakin heikolta. Vienti ei vedä ja hienoinen nousu johtuu kotimaan kulutuksen kasvusta. Työpaikkoja ei nyt yksinkertaisesti ole kaikille. Yritykset eivät palkkaa työntekijöitä, jos heillä ei ole työtä tehtäväksi. Pitäisi keksiä uusia työpaikkoja, mutta kuka niitä keksii ja minkälaisia?
Vaikka työntekijöitä palkataan silloin kuin tarvitaan, erilaisilla kampanjoilla kannetaan myös yhteiskuntavastuuta. Tulevanakin kesänä on lukuisia projekteja nuorten työllistämiseksi. Ehkäpä sitten, kun he ovat opiskelunsa opiskelleet, Suomen talous on nousussa ja työpaikkoja riittää valittavaksi asti.

Maritta Raudaskoski

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.