OVATKO purettavat ja siirrettävät rakennukset tulevaisuutta, pohdittiin Alajärvellä 28. marraskuuta pidetyssä tilaisuudessa, jossa esiteltiin KIMORA- ja Kiertopuu-hankkeiden ajankohtaisia asioita. Hankkeet toteutetaan Tampereen Yliopiston ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeissa tutkitaan kiertotalouden monia mahdollisuuksia rakentamisessa, sekä kuinka puuta voidaan rakentamisen sivuvirroista jalostaa uusiksi tuotteiksi. Projektipäällikkö Virpi Palomäki Tampereen Yliopistosta esitteli hankkeet ja kertoi niiden tilanteesta.
Kimora-hanke pyrkii vaikuttamaan kiertotalouteen edistämällä vähähiilistä rakentamista ja asumista. Tavoitteena on tuoda alueen yrityksiin uutta osaamista ja innovatiivisia toimintamalleja kierrätysmateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi sekä uudis- että korjausrakentamisessa.
Meneillään on vähähiilisen talotoimituskonseptin kehittäminen ja tutkimus eri materiaalien ja rakenneratkaisujen käytön vaikutuksesta hiilijalanjälkeen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan betonin murskausta ja kokonaisten elementtien uusiokäytön mahdollisuuksia. Kiertopuu-hankkeessa tuodaan uusia kiertotalouden toimintatapoja ja malleja toiminta-alueen puutuote- ja rakennusalan yrityksiin ja muille rakennusalalla toimiville tahoille. Tavoitteena on herättää yritykset ja julkinen sektori huomioimaan toiminnassaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Ympäristöystävällisiä, korkean jalostusasteen tuotteiden ja palveluiden kehittämistä edistetään. Erityisesti sivuvirtojen jatkojalostus ja puurakentamisen kiertotalouden kehittäminen ovat tärkeitä hankkeessa.
Anssi Kärki Tampereen Yliopistosta kertoi etänä sivuvirtamateriaalista rakentamisesta. Hän esitteli Kuortaneelle suunnitellun puutarhakylän rakennuskuvia. Alueelle on tarkoitus rakentaa mökkejä ja huoltorakennuksia käyttäen puuteollisuuden sivuvirtatuotteita.
–Rakennettaessa CLT-levyistä isoja rakennuksia, kuten kerrostaloja, syntyy ovi- ja ikkuna-aukkojen kohdista sivuvirtoja, jotka nykyään poltetaan. Puutarhakylän mökeissä näistä paloista on tarkoitus tehdä seinät. Omakotitalojen sisäovien CLT-aukkopaloista voidaan valmistaa huonekaluja, kuten vuoteita, sohvapöytiä ja penkkejä.
Tutkija, sisustusarkkitehti ja kalustemuotoilija Marjut Nousiainen Tampereen Yliopistosta on suunnitellut erilaisia versioita huonekaluista.
VIMPELILÄISET Mikko ja Elina Rantalahti kertoivat lähtökohdista ja kokemuksistaan omassa rakennusprojektissaan.
–Minua mietitytti rakentaminen maaseudulle, olisiko se liian kova taloudellinen riski, kertoi Mikko Rantalahti perusteitaan siirrettävän rakennuksen tekoon.
–Uskomme kuitenkin, ettei meille tule tarvetta siirtää kotiamme, ja toisaalta järvenrantatonteilla sijaitsevat asunnot ja mökit pitävät maaseudullakin arvonsa, Mikko toteaa.
Lapua-elokuvan tuotannosta tunnettu Pekka Pohjoispää esitti tekemänsä dokumentin Rantalahtien rakentamisesta.
Paikalla olivat edustajat myös Finnlamelli Oy:stä sekä Hoiskossa toimivasta CLT Finland Oy:stä.
Tiina Kiviaho
Rantalahtien taloprojektista kerrottiin tarkemmin Järviseudun Sanomien numerossa 50/2024.
Aiemmin aiheesta julkaistua
Pekka Pohjoispää tuottaa ison budjetin elokuvaa – Järviseudun sanomat
