OMA talo järven rannalla on ollut Elina ja Mikko Rantalahden yhteinen ja pitkäaikainen haave. Unelma vahvistui vesivahingon myötä vuonna 2020, kun perhe muutti remontin ajaksi asumaan mökille järven rantaan.
–Huomasimme, kuinka mieli rauhoittui niissä maisemissa. Stressi kaikkosi, vaikka periaatteessa remontti ynnä muut haasteet olisivat antaneet siihen aihetta, kertovat Rantalahdet.
Kaipuu järven rantaan jäi kytemään ja sopivaa tonttia ryhdyttiin etsimään toden teolla. Vuoden 2021 loppupuolella haave alkoi konkretisoitua yksi askel kerrallaan. Rantalahdet kertovat uskovansa korkeimman johdatukseen – se on myös ohjannut taloprojektin etenemistä aina tontin löytymisestä rakentamisen aikatauluihin saakka.
–Vaikka kyllä tämä on ollut niin pitkä projekti, että kaikki tuntuu varmaankin muuttopäivään asti ihan epätodelliselta, nauraa Elina.
Joulukuussa valmistuneen talon suunnittelusta on vastannut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori ja arkkitehti Matti Kuittinen.
–Ihastuimme Lohjan asuntomessuilla vuonna 2021 Pyörre -nimiseen taloon ja selvisi, että talo oli Kuittisen suunnittelema. Olemme siis jo pitkään arvostaneet Matin työtä ja oli selvää, että halusimme kysyä Matin kiinnostusta tähän meidän projektiimme. Tärkeimpiä toiveita meillä talon suhteen oli käyttää mahdollisimman paljon paikallista osaamista, rakentaa talosta siirrettävä ja saada sisätiloihin paljon luonnonvaloa, kertovat Rantalahdet.
Rantalahtien taloprojektista kiinnostui Kuittisen lisäksi ammatillisesti myös Tampereen yliopiston KIMORA – Kiertotalouden monet mahdollisuudet rakentamisessa -hankkeen projektipäällikkö Virpi Paloniemi. Osana hanketta, yhteistyössä SeAmkin kanssa toteutettiin taloprojektin vaiheista dokumentti vimpeliläislähtöisen elokuvatuottaja Pekka Pohjoispään tuottamana. Dokumenttia on esitetty Kimora- ja Kiertopuu-hankkeiden tilaisuuksissa Seinäjoella ja Alajärvellä. Lisäksi dokumentti löytyy YouTubesta nimellä Unelma siirrettävästä kodista.
Dokumentin haastattelussa Kuittinen kertoo, että kiinnostuksen projektiin herätti nimenomaan talon siirrettävyys.
–Tällaista rakentamista me Suomeen tarvitsemme! Ennen talot siirtyivät elinkeinon mukana paikkakunnalta toiselle – talohan on yleensä suomalaisten suurin yksittäinen investointi, pohtii Kuittinen.
“Suunnitteluun olisi voinut käyttää enemmänkin aikaa”
TALOPROJEKTIN ensimmäinen vaihe ennen rakentamista oli tutustua tonttiin. Rantalahdet kertovat käyneensä tontilla vuoden verran lähes päivittäin, nähdäkseen sen erilaisina vuorokauden- ja vuodenaikoina ja erilaisissa sääolosuhteissa.
Dokumentissa Kuittinen kertoo pohtineensa mitä tontille voisi rakentaa siten, että ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet.
–Maaperä, kuinka perustukset tehdään, mihin aurinko paistaa eri vuorokauden aikana, kaikki nämä vaikuttivat suunnitteluun. Mietimme myös, millainen rakennus ympäristöön sopii. Järvimaisema, lakeus ja vuodenajat vaikuttivat talon muotoon.
–Matti teki äärimmäisen loistavaa työtä talon suhteen. Hänellä on aivan ilmiömäinen kyky piirtää se, mikä ihmisellä on sydämessä, sanoo Elina.
Projektin edetessä talon työnimeksi muotoutui Laituri-talo. Taloon on piirretty rakennettavaksi laiturimainen sisääntulo, jota astelemalla voi rauhoittua ja laskeutua talosta avautuvaan maisemaan.
Päärakennukseen on suunniteltu kolme makuuhuonetta. Terassilta on suora kulkuyhteys piharakennukseen, jossa on sauna ja vierashuone. Suunniteltuna, mutta rakentamatta, on vielä talon eteen kaavoitettu autotalli.
Itse talo on rakennettu neljästä eri moduulista. Rakennuksen väliseinien moduulit on kasattu monikerroslevy CLT:stä, ulkoseinät ovat lamellihirttä.
–Kaikki talossa on ajateltu mahdollisimman kompaktiksi ja tiiviiksi, mahdollisimman vähillä putkivedoilla, kertovat Rantalahdet.
Suunnitteluun ja asioiden selvittelyyn Mikko kertoo käyttäneensä paljon aikaa.
–Mutta enemmänkin olisi suunnitteluun saanut käyttää aikaa, etenkin teknisten asioiden, kuten sähköjen vetojen suunnitteluun.
Elina ihastelee miehensä kykyä visioida isoja kokonaisuuksia ja tehdä poikkeuksellisia ratkaisuja.
–Mikko on tehnyt tässä valtavan ison työn, ilman Mikon panostusta tämä talo olisi jäänyt tekemättä. Minä maalailen isolla pensselillä, enkä olisi ikinä jaksanut ottaa kaikista yksityiskohdista selvää niin hyvin kuin Mikko.
Siirrettävyys ei lisännyt kustannuksia merkittävästi
PROJEKTISTA Mikko kertoo oppineensa erityisesti kädentaitoja.
–Aiempaa kokemusta minulla ei rakentamisesta ollut, mutta uskoisin, että perinteinen rakentaminen ja siirrettävän talon rakentaminen eivät eroa hirveästi toisistaan. Kun siirrettävyyden ottaa huomioon suunnittelussa, ei rakentaminen ole monimutkaista, kertoo Mikko.
Rantalahdet arvioivat, että huolellisella suunnittelulla siirrettävän talon kokonaiskustannukset eivät poikkea tavallisesta rakentamisesta paljoakaan. Mikko kertoo laskeneensa, että siirrettävyydestä tuli talolle hintaa lisää vain noin 10 000–15 000 euroa.
Talon rakentamisen eri vaiheisiin löytyi toiveiden mukaisesti lähes kaikki tarvittava osaaminen ja tarvikkeet lähialueelta.
–Hirret ovat Finnlamellilta, CLT-moduulit on suunniteltu ja tehty Hoisko CLT:n tehtaalla, puuseppä Toni Siirilä on Alajärveltä, Ruukin tehtaalta tilattiin pellit, SSTH on tehnyt valutyöt ja sen lisäksi lähes kaikki meillä töissä olleet ovat meille entuudestaan tuttuja. Maaruuviperustusten tekijää emme entuudestaan tunteneet, mutta hänkin oli kyllä huipputyyppi.
