Yksityistiet ja sillat hyvään kuntoon -kehittämishanke järjesti 24. huhtikuuta yksityistieillan Alajärvellä. Kuntatekniikan päällikkö Juuso Pikkukangas kertoi, että kaupunki avustaa yksityisteitä joko antamalla rahallista avustusta, lähinnä Lehtimäen alueella, tai vastaamalla teiden hoidosta.
–Avustusehdot on päivitetty yksityistielain päivityksen myötä. Vuoden 2019 yksityistielain mukaan tiekuntien on oltava rekisteröityneinä perusparannusrahoituksen ja kunnossapitoavustuksen saamiseksi. Meillä on Alajärvellä paljon tiekuntia, jotka eivät ole olleet toiminnassa 50–60 vuoteen. Nämä asiat on saatava kuntoon lain määrittelemällä tavalla! Asia on nyt tapetilla ja syksyllä siihen tullaan palaamaan.
Tilaisuudessa esitettiin ajatus, että kaupunki palkkaisi ammatti-ihmisen avustamaan tiekuntien perustamisessa.
–Kaupungin hoidossa on 77 tietä, joten siihen tarkoitukseen voisi ajatella määrärahaa. Asia menee päättäjille syksyllä, kommentoi Pikkukangas.
Rahallinen tuki tiekunnille on Alajärvellä varsin hyvä: 2000 euroa asutulle kilometrille, kun tien pituus on vähintään 1 000 metriä ja sen varrella on kolme asuttua taloa. Paikalla olijoiden kommenttien mukaan määrä mahdollistaa hyvän tienhoidon, mutta olosuhteet teillä voivat olla hyvinkin erilaisia.
Tänä vuonna saatavilla korotettua perusparannustukea
Projektipäällikkö Hannu Ulvinen Metsäkeskuksen Seinäjoen toimistolta kertoi, että valtio tukee ELY:n kautta teiden perusparannushankkeita, siltojen korjauksia ja uusien siltojen rakentamista. Tämän vuoden ajan on voimassa väliaikainen korotus yksityisteiden valtionavustuksiin ja merkittävimpiin siltakohteisiin: avustukset ovat 70 ja 85 prosenttia, kun ensi vuonna ne ovat 50 ja 75 prosenttia. Lisäksi hankkeisiin on mahdollista saada kuntien avustuksia.
–Ensisijaisesti avustetaan suurien siltarumpujen korjaamista sekä liikenneturvallisuuden kannalta tärkeitä kohteita, yllättäviä luonnonolosuhdekohteita ja vaelluskalareittien turvaamista.
Ulvinen kehotti olemaan hankkeista hyvissä ajoin yhteyksissä ELY-keskukseen ja tiedustella avustuksen tilanteesta.
–Määrärahat ovat supistuneet viime vuosista. Kannattaa suunnitella ja valmistella hanketta nyt ja sitten, kun rahaa taas on saatavilla, pääsee nopeasti liikkeelle. Kielteisen päätöksen saajan kannattaa hakea myöhemmin uudelleen. Nykyisessä tilanteessa omatoiminen kunnossapito korostuu entisestään.
Myös metsätalouden tieverkon kunnossapitoon tarkoitettua Metka-rahoitusta voi hakea samoilla avustusprosenteilla, jos yli 30 prosenttia tieyksiköistä on metsäkäytössä. Tukea voi saada jopa 6000 euroa per kilometri. Uuden tien rakentamiseen ei enää avustusta saa.
Tiekunta on olemassa osakkaiden liikennetarpeita varten
Lain mukaan tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa niin, että kunnossapidosta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Tiekunta päättää kunnossapidon tasosta ja vuosikokous hyväksyy budjetin. Tiekunnan nimeämä hoitokunta voi asettaa tielle väliaikaisia rajoituksia kelirikon aikana, mutta pysyviin kyltteihin ja puomeihin on aina haettava lupaa kunnalta ja niiden on oltava tiekunnan hyväksymiä. Tie voidaan kunnan suostumuksella sulkea muilta kuin osakkailta, jos avustusta ei ole saatu yli 10 vuoteen.
Kunnossapito kesäaikana eli lanaukset, sorastukset, vesakkojen poisto sekä talvihoito; lumenauraukset ja liukkaudentorjunta viimeiseen asuntoon tai talviasuttavaan loma-asuntoon saakka kuuluvat perusvelvollisuuksiin, lopusta tiekunta voi päättää itse. Nopeusrajoitus yksityistiellä on 80 kilometriä, jos muuta ei ole ilmoitettu. Jokaisen oikeudella lähtökohtaisesti saa yksityisteitä käyttää, ellei erikseen sitä ole kielletty. Rakentamisavustuksen tai kunnossapitoavustuksen saaja ei voi kieltää ulkopuolisten kulua, metsätuenkin osalta on 10 vuoden ajan sallittava virkistyskäyttö. Käyttömaksun voi määrätä, ellei kunta ole sitä erikseen kieltänyt.
Tien kuivatus ja säännöllinen kunnossapito tärkeitä
Ulvinen muistutti, että tien kuivatus ja muotoilu on käyttämisen ja kunnon säilymisen pohjana. Yleisimpiä ongelmia ovat huono sivukaltevuus, reunapalteet, sivuojan ja liittymärumpujen ongelmat.
–Sillan kunnossapito ja seuranta on osa tie säännöllistä kunnossapitoa. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaus- tai uusimishankkeeseen.
Kunnossapitoon on syytä tehdä useamman vuoden suunnitelma ja varata talousarvioon riittävä määrä rahaa vuosittain.
Tiekunnan perustaminen kannattaa
Tiekunta tuo byrokratiaa, mutta erimielisyyksien kannalta se on hyvä olla. Jos tiekuntaa ei ole, asioista voidaan päättää sopimalla. Tällöin ei kuitenkaan ole laillista oikeutta tienhoitoavustuksiin.
Tiekunnan perustamisesta ilmoitetaan Maanmittauslaitokseen ja kiinteistötietojärjestelmään merkitsemisen jälkeen se on virallisesti olemassa.
Tiemaksun määräytymisen perustana on tonnikilometri eli laskennallisesti tuhat kiloa painava auto kertaa kilometri. Jos auto painaa 1,7 tonnia ja matka tiellä on kaksi kilometriä, tieyksiköitä kertyy 3 400. Jos tien kokonaisyksikkömäärä on 34 000, yksikköjen osuus on 10 prosenttia.
–Ulkopuoliselle voidaan laittaa samassa suhteessa oleva käyttömaksu lisääntyneen kunnossapitotarpeen vuoksi.
Maksuunpanoluettelo eli mikä on kenenkin osuus, vahvistetaan kokouksessa. Jos joku ei osuuttaan maksa osuuttaan, annetaan muistutus maksuajasta. Jos maksua ei suoriteta, se on ulosottokelpoinen ilman eri päätöstä. Lisäksi tulee kuuden prosentin korko ja kohtuulliset perintäkulut, totesi Ulvinen.
Hallintokuluihin voidaan periä perusmaksua.
Kutsu kokoukseen esitetään kirjallisesti ja koskee myös käyttömaksua maksavia. Kutsussa on oltava eriteltyinä kokouksen asialista sekä liitteet. Kutsujen lähettäminen on hyvä dokumentoida riitatilanteita varten.
Uudelleen käynnistäminen hiljaisen kauden jälkeen tapahtuu toimielimen kokoon kutsulla, jos sellainen on olemassa. Jos ei ole tai kutsua ei tehdä, voidaan osakkaan hakemuksesta pitää toimitusinsinöörin johdolla tiekokous. Jos edellisestä kokouksesta on alle 5 vuotta, ELY voi kutsua kokouksen koolle.
Tiekunnan perustaminen lähtee siitä, että tien osakkaat selvitellään. Kokouksessa valitaan hoitoelimet, vahvistetaan osakasluettelo ja yksiköinti. Ulvisen mukaan pieniä, samantasoisia tiekuntia kannattaa yhdistää samaksi tiekunnaksi, jolloin hoito tehostuu ja hallinto kevenee. Tiekuntaan voidaan myös liittää esimerkiksi siihen liittyvä haaratie, jolla ei ole tiekuntaa.
Ulvinen muistutti, että tiekunnille on saatavilla vastuuvakuutus, kannattaa siihen tutustua.
Tiekunnan voi laittaa vireille, vaikka kaikki osakkaat eivät sitä haluaisikaan
Tilaisuudessa oli läsnä runsaasti tieasioista kiinnostavia ja keskustelua heräsi. Eräs kysyi, kuinka toimia, jos tien osakkaat eivät halua osallistua millään tavalla tiekunnan perustamiseen.
–Viljelysmaan ja metsän osalta Maanmittauslaitokselta saa painoluvut. Ammattilaisia kannattaa käyttää apuna arvioinnissa, kannusti Ulvinen.
Sirpa Perkkiö kertoi, että yksityistien kunnostaminen oli oppimismatka. Hän on ollut mukana hakemassa yksityistien parantamiseen avustusta Lehtimäen alueella.
–Toimimme oikealla ajalla ja saimme 70 prosenttia ELY-keskukselta ja 30 prosenttia kaupungilta, mutta avustusten maksatukset tulevat jälkijunassa. Tuli aika iso rahoituksellinen käppi, kun laskut tulivat kuitenkin etukäteen. Maksettavaa oli noin 100 000 euroa eikä lainaa saanut. Pankista todettiin, että koska ei ole Y-tunnusta ja sitä sei saa, koska ei tiekunta harjoita liiketoimintaa. Lopulta saimme sopimalla asiat järjestymään.
Ulvisen mukaan Y-tunnuksen voi saada, jos tiekunnalla on palkan, palkkion tai urakoiden maksua.
–On pankkikohtaista, miten tiekunnat saa lainaa. Tiedän, että monet tiekunnat ovat ottaneet lainaa hankkeiden maksuun, mutta silloin on ollut henkilötakaukset.
