Mehiläistarhaaja tekee tärkeää työtä

Hieman tavallisesta poikkeavaa kesätyötä tekee 22-vuotias Jyri Korkea-aho, joka toimii työharjoittelijana Vuokko Honkaniemen Hunajakukka-mehiläistarhalla. Korkea-aho on kotoisin Seinäjoelta, mutta opiskelee tällä hetkellä Kaarinassa ammattiopisto Liviassa luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa. Luonnonvaratuottajan opintoja on nyt takana vuoden verran.

–Opintojen myötä olen oppinut paljon luonnonvaroista ja niiden hyödyntämisestä jatkojalosteina. Koulussa oli puhetta myös mehiläistarhauksesta ja se tuntui kiinnostavalta, Korkea-aho kertoo.

Kuluneen viiden viikon aikana hän on päässyt tutustumaan mehiläistarhaajan työhön käytännössä. Ala vaikuttaa kiinnostavalta ja työstä hän on saanut hyvät pohjatiedot vaikka oman mehiläistarhan perustamiseen.

–Harjoittelun myötä olen oppinut enemmän mehiläisten tarpeellisuudesta ja niiden tärkeästä tehtävästä ekosysteemissä, Korkea-aho pohtii.

Tarhaajalla monia tehtäviä

Mehiläistarhaajan tehtävä on luoda mehiläisille mahdollisimman hyvät elinolosuhteet ja erityisesti varmistaa pesien ja yhdyskuntien jatkuvuus. Tarhaajan toimiin kuuluu esimerkiksi pesälaatikoiden puhdistus ja desinfiointi sekä kehien ja ruokakakkujen uusiminen. Satokautena lisätään pesälaatikoita, jolloin saadaan munintatilaa emolle sekä kennotilaa hunajalle. Elokuussa hunajan keräämisen jälkeen pesiin annetaan talviruoka. Tällä hetkellä työnkuvaan kuuluu hunajan kerääminen, linkous ja purkitus.

Mehiläistarhaajan työ on vaihtelevaa, eikä tulevia työpäiviä voi tarkasti suunnitella. Vallitseva sää määrää pitkälti töiden ajankohdan ja keston. Korkea-aho aloittaa työt yleensä yhdeksän ja kymmenen välillä aamulla, kun ilma alkaa lämmetä ja mehiläiset lähtevät pesästä.

–Esimerkiksi ukkosella mehiläiset ovat äkäisiä ja silloin pesille ei kannata lähteä, Honkaniemi lisää.

Mehiläispölytyksen tarpeellisuus

Viileä kesäkuu pidensi kasvien kukinta-aikoja ja edellisiin vuosiin verrattuna hunajantuotannossa ollaan Honkaniemen mukaan tällä alueella viikon verran etuajassa.

Hunajan tuottamisen ohella mehiläisillä on suuri merkitys myös viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksessä ja esimerkiksi mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Runsas pölytys tekee marjoista suuria ja mehukkaita.

–Parhaat marjastuspaikat löytyvätkin metsistä juuri 3–4 kilometrin säteellä mehiläispesistä, Honkaniemi kertoo.

Luonnon pölyttäjien vähentyessä pölytyspalvelut ovat yleistyneet. Honkaniemi haluaakin muistuttaa erityisesti maanviljelijöitä kasvinsuojeluaineissa piilevistä haitoista, sillä monet torjunta-aineet ovat mehiläisille vaarallisia. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää ruiskutusaikoihin ja keskittää ne kello 22-06 väliselle ajalle, jolloin mehiläisten ja muiden pölyttäjien lento on vähäistä.

–Suomessa mehiläistilanne on tällä hetkellä kuitenkin parempi kuin viime vuonna, Honkaniemi toteaa.

Jaa juttu: