LAPPAJÄRVELLE ajellessa tulee aina yhdessä kohdassa mieleen ”Fifty shades of grey”. Muistattehan sen kirjan, joka joitakin vuosia sitten herätti huomiota meillä ja muualla. Toki sen luin. Ja kun tytärkin oli lukenut, lahjoitimme sen suvun tiukkanutturaisimmalle tädille saatesanoin, että voi luettuaan antaa eteenpäin jollekin tarvitsevalle. Hyväähän pitää jakaa.
Taas ajellessa otsikko tuli mieleeni, kun panin vilkun päälle ja käänsin auton Kuortaneella tieltä 66 tielle 711, jota meillä kutsutaan Menkijärventieksi. Google mapsissa tie kulkee nimellä Alajärventie.
Nopeusrajoitus tiellä on alussa 60 kilometriä tunnissa. Syystäkin. Tiellä on paikka paikan päällä. Eri vuosina tehdyt paikkaukset erottuvat erivärisinä harmaina ja mustina paikan iän mukaan. Siellä on vähintäänkin 50 eri harmaan ja mustan sävyä. Eikä tulisi mieleenkään ajaa kovaa.
Erityisesti talvikaudella tämä Fifty shades of grey -tieosuus on herkullinen ajettava. Pyrit pysymään liukkaalla, kapealla ja mutkaisella tiellä. Vähän väliä vastaan tulee rekkoja, jotka ajelevat reipasta vauhtia ja melko keskellä. Vetäydyt mahdollisimman reunalle ja yrität pysyä tiellä. Hiki tulee ja välillä kylmä.
Kartan mukaan tämä matkaosuus on pituudeltaan 23.1 kilometriä ja se päättyy tienumeroon 16 eli Lapuan-tiehen. Sen jälkeen ajelu on kuin tanssia vain, jos jatkaa matkaa kohti Vimpeliä. Tiet ovat hyväkuntoisia ja matka kohti Euroopan suurinta kraatterijärveä etenee lupsakkaasti.
Länsirannan kautta kraatterijärven kiertäminen on samanlainen jännitysnäytelmä kuin Menkijärven tien läpi ajaminen. Tie on usein liukas, ja huokailen, miten järven eteläpäästä ajellaan kirkolle töihin silloin, kun on kelit kohdallaan eli lumituiskua, jäätikköä ja auraamattomia teitä.
Kauhavan suunnalta tie Lappajärvelle on ollut kautta vuosien jännittävä kokemus. Nyttemmin se on päällystetty uudelleen. Jos ei osu hirvi poikittain auton eteen niin tiehän on melkein mukava ajettava. Luulisin.
Nyt pitäisi nopeasti lähteä käymään lappajärveläisten Ameriikassa, jotta osaisin kirjoittaa lähestymistiedot Pietarsaaren suunnalta.
Tämä rutina nousi ajatuksiini, kun Helsingin Sanomat kertoi, että Lappajärvellä asuu 2 758 henkilöä ja kunnan asukasluku 2,23-kertaistuu juhannuksena. Tänne siis tullaan erityisesti juhannuksena mutta myös ympäri vuoden, talvellakin. Omaa kokemusta on Helsingistä Lappajärvelle ajelemisesta eri vuodenaikoina noin 35 vuoden ajalta, joten ehkä tämän asian voi jo nyt ottaa tarkasteluun ilman, että tulee sanomista jatkuvasta valittamisesta.
Kannattaisiko ruveta lobbaamaan niitä joululahjarahoja näille alueille, jotta jatkossakin tultaisiin eri suunnilta Lappajärvelle. Myös silloin, kun tiet ovat iljanteiset ja liukkaat. Tämä tehtävä koskettaa lisäksi monia muitakin kuntia eli nyt ei puhuta yksin Geopark-alueesta vaan mukana ovat tiet Kuortaneelle asti – ja myös muihin suuntiin. Olen siis tietoinen siitä, että nämä tiet eivät ole Lappajärven kunnan alueella eli tässä olisi nyt laajemman yhteistyön paikka. Kaiken sen muun työn lisäksi, mitä kunnan hyväksi jo nyt tehdään.
Saavutettavuus on se käsite, joka tuo kuntiin mökkiläisten ohella ne määräämättömän suuret turistivirrat, joita alueelle odotetaan.
Aino Alppinen