Maailmaa kiertänyt yrittäjä ja työhyvinvoinnin asiantuntija Katja Hopia kertoo nähneensä lukemattomia upeita maisemia eri puolilla maailmaa. Silti juuri Vimpelin Lakeaharjulta avautuva auringonlasku saa liikuttumaan yhä uudelleen.
–Mikään ei vedä vertoja tälle maisemalle.
Vimpeliin kesällä muuttanut Hopia kuvailee itseään inhorehelliseksi. Siksi sanoilla tuntuu olevan erityisen paljon painoarvoa, kun hän kertoo paikkakunnan valloittaneen hänet täydellisesti.
–Täällä on mielettömän hyvä energia. Lisäksi olen aivan ihastunut siihen, että ihminen on täällä aidosti oma autenttinen itsensä.
Järviseutu merkitsee Hopialle viihtyisän asuinpaikan lisäksi paluuta suvun juurille. Isoäiti oli Karjalan evakko, joka joutui lähtiessä polttamaan kotitalonsa. Uusi koti löytyi Alajärveltä.
–Alajärven mummolassa minäkin vietin lapsuuteni kesät, mummi oli minulle äärettömän rakas.
Turvaa ja yhteisöllisyyttä
Hopian poika, Sam Leijonanmieli, toimii Vimpelin kunnanjohtajana. Muutto on tuonut äidin ja pojan arkeen enemmän yhteistä aikaa. Tytär Saara-Sofia asuu Dubaissa, mutta yhteyttä pidetään päivittäin.
Sukujuuret tulivat äidille ja pojalle konkreettisesti vastaan heti Vimpeliin saavuttaessa.
–Sam soitti minulle ensimmäisen työpäivänsä jälkeen ja kertoi erään miehen astelleen työhuoneeseen kertoen, että ”Me ollaan muuten sukulaisia.”
Samanlainen kohtaaminen odotti myös Hopiaa ensimmäisellä kauppareissulla Vimpelin S-marketissa.
–Eräs nainen tuli juttelemaan ja kysyi, olenko kenties Sam Leijonanmielen äiti. Kun vastasin myöntävästi, hän totesi: ”Olemme muuten sukulaisia”, kertoo Hopia nauraen.
Ympyrä on sulkeutunut. Sama Järviseutu, joka aikanaan tarjosi turvapaikan mummolle, on ottanut lämpimästi vastaan myös seuraavat sukupolvet.
–Minäkin olen täällä mummini lailla kokenut turvaa ja koen täällä löytäneeni uuden yhteyden häneen.
Kun on asunut Tukholmassa, nähnyt kotikulmilla räjäytetyn ravintolan ja kokenut katujen turvattomuuden, osaa arvostaa asioita, jotka monelle meistä ovat itsestään selviä. Hopian mukaan suurissa kaupungeissa näkee paljon erityisesti turvattomuudesta ja juurettomuudesta kumpuavaa pahoinvointia.
–Ihmisiltä puuttuu siellä yhteys toisiin ihmisiin. Ja niin paljon kun me tarvitsemme yhteisöä ja toisiamme. Täällä yhteisöllisyys on käsinkosketeltavaa. En tiedä missä eetterissä oikein pitäisi julistaa, että tulkaa hyvänen aika ihmiset tänne, muuttakaa maalle, juoskaa!
Hopia kertoo osanneensa odottaa Vimpeliltä paljon, mutta kertoo silti arjen sujuvuuden yllättäneen positiivisesti. Isoista kaupungeista poiketen, täällä moni käytännön asia on hoitunut nopeasti ja vaivattomasti.
–Ja sehän sopii tällaiselle hätähousulle!
Esimerkkinä hän mainitsee, että juuri hankittu pesukone ja kuivausrumpu tuotiin kotiin heti ostosta seuraavana päivänä.
–Ja kun tarvitsin uuden roskasäiliön, niin jo vartin päästä sellainen oli pihassa! Ei tämmöinen olisi ikinä mahdollista esimerkiksi Helsingissä tai Tukholmassa.
Myös pienen paikkakunnan harrastusmahdollisuudet ovat yllättäneet.
–Olen nähnyt lukemattomia pilatesstudioita hienoissa puitteissa, ja silti löysin maailman parhaan studion täältä Vimpelistä, kukapa olisi arvannut! Vasta täällä Sonja Peltokankaan ohjauksessa tunnen oikeasti oppineeni pilatesta.
Arki Vimpelissä on pikkuhiljaa muotoutumassa mukavasti omannäköiseksi. Talveksi Hopia aikoo suunnistaa etelään.
–Olen aurinkoenergialla latautuva ihminen. Tavoitteena on luoda elämästä sellainen, että olisi mahdollista viettää pimein aika vuodesta ulkomailla. Sen eteen teen kovasti päivittäin töitä.
Yritystoiminta mahdollistaa paikkariippumattoman työskentelyn
Vimpelistä käsin Hopia organisoi työhyvinvointiin, johtamisen kehittämiseen ja valmennukseen keskittynyttä We love Mondays -yritystään. Yrityksellä on yli 400 asiakasorganisaatiota ja tulevaisuudessa yrityksen tavoitteena on kasvaa ja kansainvälistyä sekä tuoda hyvinvoinnin tukea entistä useamman työntekijän ulottuville.
Uutena aluevaltauksena yritys kehittää tekoälyavusteista hyvinvointialustaa yhdessä teknologiakumppani Bliss Digital Oy:n kanssa.
Yhteistyön tavoitteena on kehittää uudenlaista mielenterveyden ja työhyvinvoinnin tukimallia kansainvälisille työyhteisöille Euroopassa hyödyntämällä AI Digital Twin -teknologiaa. Sen avulla tukea on mahdollista tarjota useilla kielillä ja käyttäjän kulttuurinen tausta huomioiden. Tavoitteena on tarjota tukea myös esimerkiksi terapiakäyntien ja valmennusten välillä.
Hopian mukaan kehitystyön taustalla on ennen kaikkea tarve tavoittaa ihmiset, jotka jäävät nykyisten mielenterveys- ja hyvinvointipalveluiden ulkopuolelle. Ajatuksena on, ettei hyvinvointi olisi irrallinen palvelu, jota haetaan vasta ongelmien ilmaantuessa, vaan osa työelämän jokapäiväisiä rakenteita.
–Olen syöttänyt alustalle noin 10 000 asiakastyössä kertynyttä vastausta ja toimintamallia. Näiden pohjalta tekoäly voi tarjota käyttäjälle tukea ja auttaa käsittelemään erilaisia työelämän ja hyvinvoinnin haasteita, Hopia avaa prosessia.
–Kaikkeen ahdistukseen ei välttämättä tarvita valmennusta tai lyhytterapiaa. Joskus riittää, että asioita saa käydä läpi jonkun kanssa.
Tukea vuorokaudenajasta riippumatta
Hopia uskoo vahvasti, että hyvinvointipalvelut kaipaavat uudenlaisia ratkaisuja. Tavoitteena on voida tarjota tukea kustannustehokkaasti ja vuorokaudenajasta riippumatta.
–Teknologia ei kuitenkaan ole tarkoitettu korvaamaan ammattilaista, vaan täydentämään olemassa olevia palveluita sekä madaltamaan avun hakemisen kynnystä.
Työssään hän on kohdannut paljon erilaisia ihmisiä ja elämäntilanteita. Valmennettavana on ollut muun muassa vankimielisairaalan henkilöstöä, poliiseja, opettajia, urheilijoita sekä pörssiyhtiöiden johtoa.
–Ja kaikkea siltä väliltä, Hopia jatkaa.
–Loppujen lopuksi meissä ihmisissä on hyvin vähän erilaista. Olemme kaikki nahkojemme alla ihmisiä. Sieluja ihmisten ruumiissa.
