Perjantaina 17. heinäkuuta Lappajärven markkinoilla vierailee tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Ministeri on tavattavissa noin kello 12–12.30 Kokoomuksen teltalla (telttapaikka 142). Lappajärveltä Talvitien matka jatkuu Kaustiselle tutustumaan kansanmusiikin perintöön.
–Tutustun festivaalialueeseen ja iltapäivällä on maakuntateemainen Pohjois-Pohjanmaan konsertti, joka limittyy sopivasti 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki Ouluun. Festivaaleilla en ole aiemmin käynyt, mutta Kaustisella tulee usein pysähdyttyä matkalla Oulusta Etelä-Pohjanmaalle.
Oulussa perheineen asuva Talvitie on ollut kaupunkipolitiikassa mukana 20 vuotta, kansanedustajana 10 vuotta ja ministerinä tammikuusta 2025 alkaen. Vaasalaissyntyinen Talvitie asui lapsuutensa ja nuoruutensa Ilmajoen Koskenkorvalla, joten Etelä-Pohjanmaa kulttuuripiirteineen on hyvin tuttu.
–Lappajärvi on tuttu paikka, vaikka markkinoilla en ole ennen käynyt. Kivitipussa olen käynyt, ja nuoruuden ystävän Miian luona, joka vihittiin Lappajärven kirkossa. Markkinat ovat kesäisin eteläpohjalaista kulttuuria parhaimmillaan, paikka, jossa kohdataan.
Suomi 110-juhlavuodelle etsitään kulttuuritekoja
Talvitie kertoo olevansa tulevaisuuden rakentaja, mistä hyviä esimerkkejä ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tänä vuonna julkaisema Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040, jonka valmistelua johti Talvitien johtama ohjausryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä, sekä kulttuuripoliittinen selonteko.
–Oli ilo esitellä kulttuuripolittiinen selonteko eduskunnalle. Siitä käytiin laajaa keskustelua, johon kaikki ryhmät osallistuivat.
Yksi osa kulttuuripolitiikkaa on valmistautuminen ensi vuoden Suomi 110-juhlavuoteen. OKM etsii ja kokoaa lahjaksi itsenäiselle Suomelle 110 merkittävää suomalaisia aineetonta kulttuuritekoa, joita voi ehdottaa otakantaa.fi -sivulla.
–Toivottavasti kunnissa mietitään miten Suomi 110 näkyy paikallisesti ja alueellisesti, ja ehdotetaan erilaisia kulttuuritekoja. Haluamme nostaa esille suomalaisen kulttuurin monipuolisuuden ja moniäänisyyden. Ilman taidetta ja kulttuuria meillä ei ole mitään, mitä puolustaa.
Talvitien mukaan kulttuuri kuuluu kaikille ja on jokaisen oikeus. Kulttuuri tuo ihmiset yhteen, lyhentää matkaa meihin itseemme ja toisiimme, ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
–Meidän kulttuuriperintömme elää uutta aikaa. 2000-luvulla oli sellainen tilanne, että historiaa ja kulttuuriperintöä ei niin vahvasti osattu arvostaa eikä sitä vaalittu. Uskon, että esimerkiksi kansanmusiikkiperinne ja kansallispuvut, sekä monet paikalliset kulttuurit elävät uutta tulemista. Haasteena on saada paikallisesti uusia ihmisiä mukaan, miten löydetään tavat kulttuurin vaalimiseen ja puhutellaan uusia sukupolvia. Näistä ja muista kulttuuriasioista voimme jutella markkinoilla.
