Tallustelin viime viikolla saunan jälkeen mökin terassille vilvoittelemaan ja huiskuttelin pyyheliinalla männyn siitepölyä pois tuoleilta. Mieleen tupsahti, että niinhän tuo kellertävä pöly on myös elollista organismia. Asiaa netin syövereistä tutkittuani selvisi, että männyn siitepölyhiukkaset ovat oikeastaan koiraspuolisia kasveja ja vasta noin vuosi pölytyksen jälkeen hiukkasen sisällä olevasta lisääntymissolusta kasvaa kaksi siittiösolua. Juttu oli aika monimutkainen, enkä viitsinyt paneutua siihen tarkemmin.
Ajatus kuitenkin lähti taas lentelemään ja aloin miettiä, kuinka muilla luontokappaleilla pölytys tai hedelmöitys tapahtuu. Mäntyhän on monien muiden kasvien tapaan tuulipölytteinen eli miljardit siitepölyhiukkaset levittäytyvät tuulen mukana ja joku hiukkanen sitten osuu emikukintoon hedelmöittäen sen.
Mehiläistarhaajana tietysti tunnen paljon paremmin konstin, jossa mehiläiset ja muut pörriäiset lentävät kukasta kukkaan mettä hakien ja samalla sotkevat itsensä siitepölyyn ja kuljettavat sen seuraavaan kukkaan, jossa siitepöly kulkeutuu kukan emille hedelmöittäen sen. No kohta piti alkaa miettiä, kuinka homma toimii kaloilla ja toimiihan se. Melkoista hakuammuntaahan se on kaloillakin, kun kaikki tapahtuu vedessä ja naaraskala puristaa mädin ulos ja koiraskala suihkuttaa maidin eli siittiöt mädin päälle.
Mieleen tuli muikunkutu, kun tuhannet ja taas tuhannet muikut saapuvat parvina matalille kuturannoilleen sysipimeinä myöhäissyksyn öinä ja hoitavat homman. Voisi kuvitella, että kutu on melkoista sekamelskaa, mutta Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kuvanneet tapahtuman ja se sujuu muikkuparien kesken hyvin hallitusti siten, että naaras ja koiras pyrähtelevät kylki kyljessä kohti pintaa naaraan laskiessa samalla pienen erän mätiä ja koiraan suihkuttaessa samaan aikaan mädin päälle maitia.
Eläimillä ja varsinkin linnuilla lisääntymiseen liittyy monenlaisia rituaaleja ja soidinmenoja. Lajin kehityksen kannalta on tärkeää, että voimakkaimmat ja hyväkuntoisimmat koiraat pääsevät hedelmöittämään naaraat. Niinpä koiraat taistelevat naaraista jopa kuolemaan asti. Pääsääntöisesti kuitenkin naaraat valitsevat parittelukumppaninsa.
No pitihän eläkeukon alkaa miettiä kuinka homma toimisi ihmisten kohdalla, jos vain vahvimmat koiraat jatkaisivat sukua. Tanssipaikoilla ja kapakoissa kävisi tuikea tappelun mäiske miesten selvitellessä verissä päin, kuka pääsee kenenkin naisen kanssa saatille ja pitemmällekin. Mieleen tuli, että aikoinaan lavatansseissa miehet likipitäen tappelivat, kuka ehtii ensin hakemaan mieluista naista, kun orkesteri kajautti ensimmäiset jytkytangon tahdit.
Heikki Salmela
