Vaikuttaako auringonvalo hyvinvointiin enemmän kuin ymmärrämmekään? Hyvinvointivalmentaja Heidi Itäsalmi ajattelee monen nykyihmisen oireilun liittyvän häiriintyneeseen vuorokausirytmiin, kuormittuneeseen hermostoon ja luonnonvalon puutteeseen. Itäsalmi on Suomen ainoita kvantti- ja vuorokausibiologiaan perehtyneitä valmentajia.
Lukijan toiveesta tehty haastattelu tuo esiin näkemyksiä, jotka puhuttavat: voiko luonnonvalo vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin olemme ymmärtäneet?
Seinäjokelainen Hyvällä-yrityksen valmentaja Heidi Itäsalmi työskentelee ihmisten kanssa, jotka kärsivät kroonisista sairauksista, hermoston ylivireydestä tai pitkittyneestä uupumuksesta.
Itäsalmi on perehtynyt erityisesti sirkadiaaniseen rytmiin eli biologiseen vuorokausirytmiin sekä kvanttibiologiaan.
–Kvanttibiologia tutkii, kuinka ihmisen biologiaan vaikuttaa esimerkiksi auringonvalo, säteily, keinotekoinen säteily päivittäisistä sähkövempeleistä, luonnon magneettikentät ynnä muut, luettelee Itäsalmi.
–Kyseessä ei siis ole mikään hyvinvointitrendi, vaan tieteenala.
Sirkadiaaninen rytmi tarkoittaa elimistön noin vuorokauden mittaista sisäistä rytmiä, joka säätelee esimerkiksi unta, hormonitoimintaa, aineenvaihduntaa ja kehon lämpötilaa.
–Taustalla toimii aivojen hypotalamuksessa sijaitseva suprakiasmaattinen tumake, jota kutsutaan elimistön “keskuskelloksi”. Se vastaanottaa valosignaaleja silmien verkkokalvolta ja tahdistaa elimistön muita toimintoja, kertoo Itäsalmi.
–Luonnonvalolla on tutkimusten mukaan merkittävä vaikutus vuorokausirytmiin. Aamun valo aikaistaa rytmiä ja tukee vireystilaa, kun taas iltaisin kirkas keinovalo voi viivästyttää nukahtamista.
Itäsalmen mukaan moni nykyihminen elää ympäristössä, joka sotii biologista rytmiä vastaan.
–Vietämme suuren osan ajasta sisällä keinovalossa ja katsomme näyttöjä pitkälle iltaan. Kesällä suojaudumme auringolta aurinkolasein ja aurinkorasvoin, eikä keho saa edes kesällä tarvittavaa kosketusta aurinkoon ihon ja verkkokalvojen kautta. Tämä johtaa muun muassa siihen, että iho palaa helposti, kertoo Itäsalmi.
Itäsalmen mukaan kaikki ruskettuminen ei ole merkki ihon vaurioitumisesta.
–Kun iholle ja silmille annetaan mahdollisuus aistia UV-valoa, kehon sisäsyntyinen UV-filtterijärjestelmä aktivoituu. Veren kromoforit alkavat kuljettaa valoa muualle verenkiertoelimistöön, melaniinia alkaa erittyä, ja iho ruskettuu. Melaniini saa elimistössä aikaan redoxia sekä tulehduksen laskua, sanoo Itäsalmi.
–Sen sijaan aurinkoon valmistautumattomana ja palamisen kautta tapahtunut rusketus on inflammatorista, melaniinia oksidoivaa sekä vahingollista.
”Miten aurinko voisi olla vaarallista vain ihmiselle?”
Auringon terveyshyödyt jakavat vahvasti mielipiteitä, tämän on Itäsalmi huomannut. Hän kokee, että julkisessa keskustelussa korostetaan liikaa auringon haittoja ja liian vähän sen hyötyjä.
–Olen pohtinut, miten aurinko voisi olla vaarallista vain ihmiselle? Ihmettelen, että mihin nämä uutiset oikein perustuvat, kun tutkimusnäyttö kertoo puutteellisen auringonvalon olevan kansallinen riskitekijä lisäten riskiä sairastua esimerkiksi syöpiin, Alzheimerin tautiin, MS-tautiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja autoimmuunisairauksiin.
Itäsalmi viittaa muun muassa ruotsalaistutkimukseen, jossa vähäisen auringonvalon yhteydessä havaittiin suurempi ennenaikaisen kuoleman riski.
–Tutkimuksessa seurattiin lähes 30 000 naista 20 vuoden ajan ja todettiin, että heillä, jotka saivat vain vähän aurinkoa, oli kaksinkertainen riski kuolla ennenaikaisesti, kertoo Itäsalmi.
–Jopa runsaasti aurinkoa saavat, tupakoivat naiset elivät pidempään kuin tupakoimattomat, mutta aurinkoa välttelevät naiset.
Itäsalmi kertoo auringonvalon lisäävän mitokondrioiden energiantuotantoa tehostamalla elektroninsiirtoketjun toimintaa. Auringosta saatava UVA-valo saa iholla vapautumaan typpioksidia, joka laajentaa verisuonia laskien verenpainetta ja tukien sydän- ja verisuonielimistön terveyttä.
–Auringon UVA lisää mielialaan vaikuttavien välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin, tuotantoa. UVA myös pilkkoo neuropeptidi POMC:tä tukien elimistön inflammaation laskua, hormonitasapainoa, rasvanpolttoa ja tervettä aineenvaihduntaa.
Itäsalmen mukaan tärkeää olisikin jakaa enemmän tietoa auringon terveyshyödyistä ja opettaa järkevää auringolle altistumista.
–Tarkoitus ei ole missään nimessä polttaa ihoa, vaan totuttaa kehoa aurinkoon vähitellen. Kun aurinkoa hyödynnetään esi-isiemme tapaan voimakkaampaan UVI:in valmistautuen, ei ole pelkoa ihon palamisesta saati vaurioitumisesta.
Neljä tärkeää askelta kohti tasapainoisempaa oloa
Hyvinvoinnin tukeminen ei Itäsalmen mukaan aina vaadi suuria rahallisia panostuksia.
Ensimmäinen tärkeä askel on lisätä luonnonvalon määrää omassa arjessa.
–Olkaa enemmän ulkona, säästä riippumatta. Mene luontoon, ui luonnonvesissä, maadoitu, eli kulje paljain jaloin. Siedätä itseäsi auringonvalolle pienissä erissä, sanoo Itäsalmi.
Toinen askel liittyy keinovalon vähentämiseen erityisesti iltaisin.
–Kun on pimeää, pitäisi olla enemmän pimeää. Vähennä valaistusta ja ruutuaikaa.
Kolmantena Itäsalmi nostaa esiin yhteisöllisyyden.
–Me tarvitsemme toisia ihmisiä, yhteenkuuluvuuden tunne on todella tärkeä hyvinvoinnille. Hakeudu yhteisöön, jossa saat jakaa ajatuksia.
Neljänneksi askeleeksi Itäsalmi haluaa nostaa kehon tarvitseman ravinnon, joka on muutakin kuin ruoka, jota syödään.
–Myös auringonvalo ja liike ovat osa kokonaisuutta, kehon tarvitsemaa ravintoa. Ruokaravintona kannattaa suosia kotimaista satokauden lähiruokaa. Se tukee aineenvaihduntaa, energiantuotantoa ja rasvanpolttoa.
Auringonvalon hyödyt
-Säätelee verenpainetta vapauttamalla typpioksidia iholla
-Tukee terveitä verensokerin tasoja sekä insuliinisensitiivisyyttä
-Säätelee ruokahalua, hillitsee mielitekoja ja tukee tervettä aineenvaihduntaa sekä rasvanpolttoa
-Lisää serotoniinin, dopamiinin ja beeta-endorfiinien tuotantoa vaikuttaen positiivisesti mielialaan, keskittymiseen, mielihyvän kokemiseen sekä jopa kivun kokemiseen
-Auringon UVB-valo muodostaa D-vitamiinia paljaan ihon altistuessa auringonvalolle
-Voi auttaa laskemaan elimistön tulehdustilaa, lisää solunsisäistä melatoniinia tukien soluterveyttä
-Lisää energisyyttä
Info: sirkadiaaninen rytmi
-Elimistön noin 24 tunnin sisäinen rytmi
-Säätelee unta, hormonitoimintaa, aineenvaihduntaa ja vireystilaa
-Tahdistuu erityisesti valon avulla
-Häiriintyminen voi näkyä univaikeuksina, väsymyksenä ja mielialan vaihteluina
-Vuorokausirytmien tutkimus sai kansainvälistä huomiota vuonna 2017, kun tutkijat Jeffrey Hall, Michael Rosbash ja Michael Young palkittiin lääketieteen Nobelilla biologisen kellon toimintamekanismien selvittämisestä.
Tiesitkö tämän banaanikärpäsestä?
Banaanikärpänen on kronobiologian eli vuorokausirytmien ylivoimaisesti tärkein malliorganismi. Sen avulla on selvitetty geenisäätelymekanismeja, saatu tieteellisiä läpimurtoja ja Nobelin palkintoja.
Suomessa Jyväskylän yliopistossa on tutkittu muun muassa pohjoisiin olosuhteisiin sopeutuneen Drosophilla montana -lajin vuorokausikelloa. Tutkimuksissa on selvitetty, miten kellogeenit säätelevät talvehtimista ja sopeutumista pitkiin kesäpäiviin.
