Alajärveläisen siirtolaisen tarina vie lukijan amerikansuomalaisten arkeen ja aatteisiin. Päivi Sihvolan teos Vapaa Amerikka perustuu Hemming Saarimaan omiin kirjoituksiin. Kirjan julkaisija on Siirtolaisuusinstituutti.
Järviseutu kulkee vahvasti mukana Päivi Sihvolan teoksessa. Tekijän omat juuret ulottuvat laajasti alueelle: Kortesjärvelle, Alajärvelle, Soiniin, Lappajärvelle ja Evijärvelle – maisemiin, joista myös monet siirtolaiset aikanaan lähtivät.
–Lähes kaikilla pohjalaisilla on sukulaisia lähtenyt rapakon taakse, Sihvola muistuttaa.
Kirja avaa yhden tällaisen lähtijän tarinan. Sen keskiössä on alajärveläinen Hemming Saarimaa (1885–1910), joka lähti Amerikkaan nuorena, liittyi sosialistiseen liikkeeseen ja kirjoitti siirtolaisten elämästä Työmies-lehteen Wisconsinin Cliffordista käsin.
Hänen tekstinsä tarjoavat poikkeuksellisen ruohonjuuritason näkökulman amerikansuomalaiseen työväenliikkeeseen – sellaista, jota historiassa on harvemmin tallentunut. Usein huomio on kohdistunut liikkeen johtohahmoihin, mutta Saarimaan kaltaisten tavallisten toimijoiden ääni on jäänyt vähemmälle. Juuri siksi kirja täydentää tärkeällä tavalla kuvaa siirtolaiselämästä.
Tekstit puhuttelevat yhä
Teoksen ehkä koskettavin ääni kuuluu Saarimaan pitkässä kirjoituksessa Naisillemme! vuodelta 1908. Siinä hän pohtii rankan siirtolaiselämän kuvauksen ohella myös naisten ja lasten asemaa tavalla, joka puhuttelee yhä. Tekstin lopussa hän toteaa:
”…Siskot! Nouskaa jo edes nyt vaatimaan itselleni äänioikeutta… Kaikille 18 vuotta täyttäneille ihmisille äänioikeus sukupuoleen, rotuun ja väriin katsomatta ja koko maailman kansaluokille yhtäläiset elämisen mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet…”
Sihvolalle teksti oli erityisen merkityksellinen.
–Se on vaikuttanut minuun voimallisesti – joka kerta sitä lukiessa jouduin irtautumaan työstä ja kokoamaan itseäni ennen kuin pystyin jatkamaan.
Teos pohjautuu Saarimaan laajaan kirjoitustuotantoon, joka löytyi pitkälti sattuman kautta digitoiduista siirtolaislehdistä. Alun perin Sihvola suunnitteli siirtolaisromaania, mutta aineiston kasvaessa ratkaisu muuttui.
–Ymmärsin, että nyt on julkaistava Hemmingin kirjoitukset aikajärjestyksessä. Muun aika on myöhemmin, Sihvola kertoo.
Aineiston kokoaminen oli mittava työ: kirjoituksia löytyi runsaasti, niitä rajattiin, muokattiin ja toimitettiin luettavaan muotoon. Taustalla on myös laaja tutkimus amerikansuomalaisten yhteisöistä sekä yksittäisten ihmisten elämänvaiheista, mikä syventää teoksen historiallista näkökulmaa.
Vapaa Amerikka avaa näkymän siirtolaisten arkeen, aatteellisiin ristiriitoihin ja uuden elämän alkuvaiheen haasteisiin. Samalla se auttaa ymmärtämään, miksi niin monet suomalaiset siirtolaiset päätyivät työväenliikkeeseen.
–Kirja on osa suomalaisten siirtolaisten historiaa ja siksi tärkeä riippumatta siitä, mikä on lukijan oma poliittinen näkemys, Sihvola sanoo.
Teos muistuttaa, että siirtolaisuus ei ole vain suuria kertomuksia, vaan myös yksittäisten ihmisten kokemuksia. Vapaa Amerikka tuo esiin yhden tällaisen äänen – ja kutsuu lukijan pysähtymään sen äärelle.
Kirja on tilattavissa Tiedekirjan verkkokaupasta ja vapaasti luettavissa verkkoversiona Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa internetissä.
Leevi Norrena
