Vanhojentanssit esitetään Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä, Kauhavalla ja Vimpelissä perjantaina 13. helmikuuta. Alajärvellä vanhat tanssitaan nykyisin monitoimihallilla, missä on päivällä kaksi näytöstä ja tapahtuma huipentuu iltanäytökseen perheille sekä ystäville.
Alajärven lukion jatkajat ovat harjoitelleet tansseja kevätlukukauden alusta alkaen koulussa opettajien Janika Pyhällön ja Jyrki Paavolan johdolla. Alajärvellä sisääntulo- ja esittäytymistanssi mukaan lukien tanssinumeroita on kahdeksan. Kun h-hetkeen on aikaa kaksi viikkoa, näyttää tilanne opiskelijoiden mukaan lupaavalta.
–Harjoittelu on sujunut hyvin ja tanssit on sisäistetty hienosti, Emilia Salo kuvailee.
–Porukka on kyllä oppinut yllättävän hyvin, mutta oman tanssin rakentaminen vie enemmän aikaa, jatkaa Alisa Pollari.
Lukiolaisten itse suunnittelema koreografia päättää perinteisesti vanhojentanssiohjelmiston. Tänä vuonna Alajärven lukiossa sitä on suunniteltu noin kymmenen hengen porukalla, mutta ideoita on tullut laajemmaltakin joukolta. Koreografian opettamisesta muille vastaavat Emilia Salo ja Iiris Lassila.
–Keräsimme ensin mukana olevilta erilaisia kappaleita ja jos jollakulla oli siihen joku visio, pyrimme toteuttamaan sen. Ideoita on tullut TikTokista ja musiikkivideoista, Salo kertoo.
–Tärkeää tässä ohjelmassa ovat yllätysmomentti ja näyttävä lopetus, tähdentää Pollari.
Koko tarina muutamassa minuutissa
Jyrki Paavola tiivistää aiheen niin, että muut tanssit opitaan tanssi per oppitunti.
–Näitä perinteisiä tansseja on opeteltu satoja vuosia samoilla ohjeilla ja askelkuviot toistuvat loogisesti. Opiskelijoiden oma numero puolestaan sisältää noin jopa kymmeniä erillisiä 30 sekunnin osioita, joissa kaikissa on eri koreografia, ja ne esitetään saumattomasti yhtenä kokonaisuutena.
–Se on tämä TikTok-maailma: kaikessa pitäisi olla sanoma ja sen tulisi tulla ilmi 15 sekunnissa. Vanhat eivät niitä kaikkia pointteja ymmärrä. Samalla tanssiesityksessä tulee esiin tarinan koko kaari: ollaan hellusia, tulee riitaa, erotaan, palataan yhteen.
Paavola on opettanut vanhojentansseja yhtäjaksoisesti vuodesta 1996, jolloin tuli liikunnanopettajaksi taloon, joten hän on ollut valmentamassa noin kolmeakymmentä ikäryhmää perinnetanssien maailmaan.
–Alkuvuosinani nämä opiskelijoiden omat tanssit olivat sellaisia, että isoa ryhmää liikutettiin hitaasti puolelta toiselle. Tanssi oli ylipäätään rauhallisempi. Ei ehkä ollut niin mistä ottaa mallia, mutta nyt on media täynnä pätkiä, joista saa ideoita. Hauska sinällään seurata prosessia ja toteutusta, jota tehdään usein kunnianhimoisestikin: helpommallakin voisi päästä. Yksi ikäluokka veti pää-peppu-olkapää-koreografian, kun eivät keksineet muuta, Paavola naurahtaa.
–On mielenkiintoista seurata, kuinka opiskelijat ohjaavat toisiaan. Kun ollaan samalla luokalla, ohjaaminen vaatii demokratiaa. Opettaja saa olla enemmän diktaattori. Tällainen tehdessä luominen ja kokonaisuuden hallitseminen on vaativaa, kun väkeä on paljon ja pitää hahmottaa, miten mennään ja kauanko missäkin menee aikaa.
Alajärvellä vanhojentansseihin osallistuu tänä vuonna 23 paria.
Prinsessapäivään halutaan panostaa
Monelle opiskelijalle vanhojentanssit on yksi lukiovuosien tärkeimpiä kohokohtia. Alajärven lukion jatkajat Alisa Pollari ja Emilia Salo odottavat tapahtumapäivää innolla.
–Olen nähnyt ensimmäiset vanhojentanssit jo 4-vuotiaana, kun tätini oli tanssimassa, kertoo Pollari.
–Muistan, kuinka yläkoululaisena vielä ajattelin, että tanssijat näyttävät niin aikuisilta. Ja nyt on meidän vuoromme!
–Seiskaluokalla, kun kävimme katsomassa koulusta vanhojentansseja, aloin jo odottaa omiani. Nyt, kun se on ihan lähellä, tuntuu ihmeelliseltä: miten tämä nyt jo tapahtuu, jatkaa Emilia Salo.
Sen lisäksi, että tansseja hiotaan esityskuntoon kokonaisen jakson ajan, päivään valmistautumiseen liittyy oleellisena osana puvun ja muun ulkoasun suunnittelu, hankintojen tekeminen siihen liittyen ja kokonaisuuden toteutus kampauksesta kenkiin ja koruihin.
–Olen etsinyt mekon ja raidoittanut hiukset. Kynnet teen itse, mutta juhlapäivän aamulle on kampaaja-aika. Meikki ja tekoripset kuuluvat kokonaisuuteen, kertoo Salo.
–Olen harjoitellut meikkiä ja ostanut ripsiliimaa. Olen tehnyt hankintoja onnekkaastikin ja saanut edullisesti asioita, mutta jouduin ostamaan kalliihkot kengät, koska minulla on niin pieni jalka, että halpismerkeiltä ei löytynyt sopivia. Kampauksen teen itse, Pollari sanoo.
–Kaiken kaikkiaan päivään menee rahaa vajaa nelisen sataa euroa.
–Budjettini on noin 500 euroa. Puvun vuokra on jo kolmisen sataa ja hankin lisäksi uudet tennarit. Menen mukavuus edellä, vaikka haluankin kunnon prinsessapäivän, Salo kertoo.
Lisäksi jatkoihin menee hieman rahaa: osa opiskelijoista on vuokrannut mökin viikonlopuksi.
