Etelä-Pohjanmaan perheiden ja nuorten mielen hyvinvoinnin tuessa palvelut on 2. helmikuuta alkaen keskitetty yhden ja saman numeron taakse. Palveluun hakeudutaan soittamalla arkisin kello 9–12 välisenä aikana numeroon 040 636 7992.
–Meillä on käytössä takaisinsoittojärjestelmä, eli jos numerosta ei heti vastata, asiakkaalle soitetaan takaisin saman päivän aikana, kertoo vastaava perheterapeutti Merja Kattelus perheiden ja nuorten mielen hyvinvoinnin tuesta.
On kyse sitten lasten ja nuorten mielenterveyden oireilusta, riippuvuushaasteista, tarpeesta kasvatus- ja perheneuvontaan, haasteista perheen tai parisuhteen vuorovaikutuksessa, alkuun pääsee soitolla keskitettyyn yhteydenottoon. Numerosta saa suoraan yhteyden ammattilaiseen, jonka kanssa arvioidaan palvelun tarvetta; tehdään puhelimessa hoidontarpeen arvio tai vireilletulo palveluihin.
Perheiden palveluissa viime kesänä tehty organisaatiomuutos yhdisti kaksi palvelua; perheiden ja nuorten mielen hyvinvoinnin tuessa työskentelevät aiemman kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät sekä lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelun psykiatriset sairaanhoitajat ja nuorisoasema Steissin työntekijät. Palvelussa työskentelee 55 ammattilaista ympäri maakuntaa.
–Keskitetyssä yhteydenotossa annetaan myös puhelimitse ohjausta ja neuvontaa ja osa voi kokea sen riittävänä. Mikäli on tarve tapaamisille, varataan puhelussa ensiaika, joka on kahden viikon sisällä soitosta. Kaikille työntekijöillemme on varattu kalenteriin ensiaikoja. Ensiajat toteutuvat perhekeskuksissa ja sotekeskuksissa Alajärvellä, Seinäjoella, Kauhavalla, Lapualla, Alavudella, Ähtärissä, Ilmajoella, Kurikassa ja Kauhajoella. Jos näihin on hankala päästä, voidaan järjestää myös etätapaaminen. Mikäli tarve on jatkaa tapaamisia ensitapaamisen jälkeen, voivat ne jatkua myös muualla. Psykiatriset sairaanhoitajat jalkautuvat useimmille kouluille, Järviseudulla esimerkiksi Alajärvellä, Vimpelissä, Lappajärvellä ja Evijärvellä.
Aiemmin käytännöt palveluun ohjautumisessa ovat vaihdelleet ja pääsääntöisesti on otettu yhteyttä suoraan työntekijään, joka on varannut aikoja omasta kalenteristaan tai tuonut tarpeen tiimille, jossa on päätetty työntekijä. Eri osissa maakuntaa aika palveluun pääsemisessä on saattanut vaihdella paljonkin.
–Ennen uuden palvelun aloittamista on tehty osin päällekkäistäkin työtä ja on saattanut olla osin sattumanvaraistakin, kumpaan palveluun on hakeutunut tai ohjauduttu, perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin vai kasvatus- ja perheneuvolaan, varsinkin jos kyse on ollut mielialahaasteista tai oireilusta.
Organisaatiomuutoksen myötä palvelua on kehitetty ja samalla kirkastettiin palvelun ydinajatusta.
–Koko perheen asia on yhä keskeisemmin palvelun keskiössä, on kyse sitten lapsen tai nuoren haasteesta tai perheen vuorovaikutushaasteista. Toivomme ensikäynnille mukaan lapsia ja nuoria vanhempineen, jotta koko perheen tilannetta ja avun tarvetta voidaan kuulla. Nuorella on toki mahdollista tulla ensikäynnille myös yksin, mikäli näin toivoo.
Katteluksen mukaan nykyisessä mallissa on hyvää myös se, että asiakkaan ei tarvitse itse miettiä, mikä on se oikea osoite tai hoitopolku, oli huoli sitten perheen vuorovaikutuksessa, kasvatushaasteissa tai lapsen kehitykseen tai mielialaan liittyvissä pohdinnoissa.
–Moni voi arkailla, soittaako oikeaan paikkaan, mutta sitä ei tarvitse ajatella; riittää, että yhdessä keskitetyn yhteydenoton työntekijän kanssa pohditaan ääneen perheen tilannetta ja avun tarvetta.
Apua on saatavissa
Kattelus ei allekirjoita yleisessä keskustelussa esiin nousevaa ajatusta, että nuoret eivät saa apua mielenterveysongelmissa.
–Tärkeäksi nousee se, että tiedetään miten ohjautua ja osataan myös auttaa ohjautumisessa, kun kohdataan nuoria.
–Samat palvelumuodot ovat olleet aiemminkin olemassa, nyt ne on koottu yhteen ja nyt apua saa myös määritellyssä ajassa. Toki jos asia on akuutti, päivystys on oikea osoite. Live-chat-palvelua meillä ei ole, mutta OMAEP digipalveluiden kautta voi jättää kiireettömän viestin avun tarpeesta.
