Menkijärven kyläyhdistyksen perinteisen puurojuhlan yhteydessä 29. marraskuuta julkistetaan Menkijärven kyläkirja.
–Kyläkirja on ollut kyläläisten haaveissa todella kauan, kertoo Menkijärvellä syntynyt Matti Salmenkangas, joka on johtanut kirjaprojektia. Menkijärveläistä historioitsijaa, tohtori Heikki Rantatupaa on kyselty kirjaa toteuttamaan, mutta tohtorilla on tohtorin kiireet, eläkkeelläkin, Salmenkangas toteaa.
–Tamperelaistunut menkijärveläinen Heikki Kankaanpää soitti puolitoista vuotta sitten minulle ja kysyi, voisinko kirjan teossa tarjoutua Heikki Rantatuvan avuksi, ja minähän tarjouduin. Koottiin työryhmä, pidettiin palaveri ja tehtiin siitä julkinen, ettei voinut enää peräytyä.
Työryhmään kuuluivat Salmenkankaan ja Rantatuvan lisäksi Raimo Kröger, Jarmo Mäkelä, Pentti Mäkelä ja Matti Taini.
–Merkittävä tekijä kirjan alullepanoon on ollut vuonna 2019 Rantatuvan Menkijärven rantakahvilassa pitämä historiarinki. Kirjan runkosuunnitelman hän laati jo silloin. Aineistoa on saatu Erkki Seppälän ja Menkijärven perinnekerhon kerääminä. Sinänsä kirjan kokoaminen oli hyvin tavanomainen projekti. Ensin kootaan aineistoa vuoden verran ja aloitetaan kasaaminen kovalla kiireellä paria kuukautta ennen varattua painoaikaa, kuvailee Salmenkangas.
Postitie toi Menkijärven kylän kartalle
Aluekehitystä on kautta aikojen ohjannut väyläverkosto. Ratkaisevaa on, mihin kohtaan polku syntyy tai mihin suunnittelija tielinjan karttaansa piirtää. Menkijärven kehityksen kannalta ratkaisevaa on ollut Kuopio–Vaasa -postitien linjaus ja tien syntyminen 1700-luvun lopulla käännekohta Menkijärven kylän kehitykselle. Se on tuonut kylään uutisia, kehitystä ja hyvinvointia. Mieltä nostattavinta Menkijärven kylän kehityksessä on ollut kyläläisten yhteistyö ennen ja jälkeen viime sotien. Maatalousvaltaisessa kylässä maamiesseuran ja sotien jälkeen maatalousnaisten innostava toiminta antoivat kylälle sen tarvitseman kehityssykäyksen. Myös yrittäjähenki on ollut voimakasta. Näin todetaan kirjan esipuheessa.
Kirjassa käydään läpi historiaa, kuuluisaa isoa paloa, suuruuden aikoja, jolloin kylässä oli jopa neljä kauppaa, kulttuuria, urheilua ja koulun merkitystä sekä erilaisia seuroja ja tapahtumia.
Kirja koskettaa melko suurta joukkoa, sillä kuten kirjassa todetaan, menkijärveläiset juuret on kymmenillä tuhansilla suomalaisilla. Pelkästään Menkijärven kansakoulun on runsaan sadan vuoden aikana käynyt arviolta 1 200 lasta ja jälkikasvua osalla heistä on jo neljännessä tai viidennessä polvessa.
Kerran menkijärveläinen, aina menkijärveläinen
Salmenkangas vietti elämästään Menkijärvellä ensimmäiset 20 vuotta, sitten 40 vuotta Seinäjoella ja nyt viimeiset 10 vuotta Tampereella.
–Silti pidän itseäni aina menkijärveläisenä. Menkijärvellä remmiin ovat astumassa nyt koulukavereitteni lastenlapset. Vähän jo ulkopuoliseksi tunnen itseni, mutta hyvä siellä tuntuu olevan meininki.
Julkistustilaisuudessa puuroa, musiikkia ja muisteloita
Julkistamistilaisuus järjestetään lauantaina Menkijärven kylätalolla kello 15–18. Tilaisuudessa muistetaan kyläläisiä ja kuullaan musiikkia. Vapaan keskustelun ja kahvituksen lomassa myydään kyläkirjoja ja luovutetaan kirjat ennakkoon tilanneille.
