Kyyhkynmetsästyksen aloituspäivä on alajärveläiselle Sari Savelalle yksi vuoden odotetuimmista. Päivään liittyy tärkeitä muistoja ja perinteitä, joita vaalitaan perheen ja suvun kesken.
–Aloituspäivään osallistutaan kolmessa sukupolvessa. Mukana on isäni, joka on aktiivinen metsästäjä, sekä kuopukseni, jolla ei vielä ole metsästyskorttia, mutta joka on innokas tekemään havaintoja ja noutaa riistan mielellään. Tänä vuonna joukossa ovat myös puolisoni sekä veljeni puolisoineen.
Savelalle tärkeää metsästysreissuilla ovat myös eväät. –Joskus teen kotona etukäteen ruoat valmiiksi, mutta kyyhkypassissa olen keitellyt perunoita ja kokkaillut siinä lintujen tarkkailun ohella. Ruokahetkissä kokoonnutaan yhteen, jokainen tulee passipaikastaan, kerrotaan jahtitarinoita ja tehdään lisää muistoja.



Metsästys painottuu syksyyn, mutta tavallaan se rikastuttaa elämää ympäri vuoden, kokee Savela.
–Syksyn antia valmistetaan ja nautitaan ympäri vuoden. Metsästyshetkiin palaa myös, kun vaihdetaan kuulumisia muiden metsästäjien kanssa.
Jo kesällä ajatukset suuntautuvat tulevaan kauteen. Välineet laitetaan kuntoon ja käydään ampumaradalla, hankitaan ammuksia. Elokuun alussa alkaa ketunmetsästyskausi; Savelat ovat jo ehtineet käydä pillittämässä kettua.
–Kun on ehtinyt nauttia kesästä, illat alkavat hämärtyä ja tulee syksyn tuulahdus, vilja kypsyy pellolla, on ihana odottaa syksyn jahteja: vuoden paras aika on alkamassa. Tämä harrastus menee mukavasti sykleissä: kyyhky, metsäkanat, kauriin ja hirvenmetsästys ja jänisjahdit.
Ensitreffit teerimetsällä
Sari Savelan isä on metsästänyt aina ja riistan käsittely ja syöminen on lapsuudenkodista tuttua.
–Olin puolisoni kanssa ensimmäisillä treffeillä teerimetsällä, ja pikkuhiljaa innostuin metsästämisestä. Metsästyskortin hankin pari vuotta myöhemmin, 2011. Lasten ollessa pieniä metsästin vähemmän, mutta sittemmin he ovat kulkeneet myös metsällä mukana. Se on mukavaa yhteistä tekemistä puolison kanssa, mutta myös omaa aikaa eli käydään erikseenkin.
–Koen, että metsästys ja riistan monipuolinen hyödyntäminen on minulla vahvasti verissä. Siinä tulee niin monta asiaa yhdellä reissulla: voi saada riistahyödyn, mutta luonnossa liikkuminen myös itsessään palkitsee. Parasta on kaunis pakkasaamu, kun aurinko nousee ja metsänpohja narskuu kenkien alla ja keittelee metsässä nokipannukahvit. Sellaisina aamuina en jää kotiin! Vaikka saalista ei saisikaan, voi reissulta löytyä vaikkapa hieno sieni- tai marja-apaja, ja aina metsästä palaa hyvällä mielellä.



Sari Savela on innokas kokki ja täydentää riistan makuja mielellään villiyrteillä. –Kokeilen kaikkea uutta ja kehittelen uusia reseptejä ja testaan eri variaatioita. Suosikkireseptejä ovat muun muassa kyyhkyburgerit, joihin paistan pannulla pihvit jauhetusta kyyhkynlihasta, ja hunajainen kaurispata. Kun kaksi taloudessa metsästää, olemme lihasta lähes omavaraisia, ja sitä käytetään kaikkeen arkiruokaan, mutta myös pitsasta nyhtöhirveen, makkaraan ja kesällä grillilihoiksi. Kaupasta ostetaan lähinnä joulukinkku. Hyödynnän saaliseläimistä muutenkin niin paljon kuin voin: innostuin perinneparkitsemisesta ja olen itse tehnyt kauriin taljoja, linnunsulista ja peuran jättösarvista askartelen korvakoruja. Olen muutenkin keräilijäluonne ja hyödynnän muun muassa pihkaa voiteen teossa. Alkusyksy on aina talvivarastojen täyttämistä.
”Se on, kuin laittaisi itsensä laturiin”
SAVELAT metsästävät Haukkalan metsästysseurassa. Fasaanimetsälle voi lähteä vaikka omalta takapihalta.
–Viime syksynä aloitin hirvenmetsästyksen, ja hieman jännitti lähteä metsälle; olenko ihan ulkona miesten jutuista. Huoli osoittautuu turhaksi. Käsi ojossa toivotettiin tervetulleeksi, ja nuotion äärellä tuli tunne, että täällä on minun paikkani siinä missä muidenkin. Metsästäessä ollaan samalla viivalla, oli ikä, sukupuoli ja tai vaikka ammatti mitä vaan.
Savela jakaa metsästys- ja retkeilytunnelmia sosiaalisessa mediassa.
–Hyvin harvoin metsästyksestä on tullut negatiivista palautetta. Varovastihan saaliskuvia kannattaa jakaa, koska vastakkainasettelu on välillä aika rankkaa ja metsästäjät ovat tietyllä tavalla syynin alla. Metsästyslaki kuitenkin ohjaa toimintaa ja on tarkat säännöt, kuinka tulee toimia. Ampuminen voi kuulostaa raa’alle, mutta kun se tehdään oikein, se ei aiheuta kärsimystä eikä ole rumaa. Jotain alkukantaista siinä kai on, että haluaa itse metsästää osan syömästään lihasta.
Luonnossa liikkuminen ympäri vuoden patikoiden ja retkeillen kuuluu niin ikään Savelan lempipuuhiin. –Se on kuin laittaisi itsensä laturiin, hyvää asiakaspalvelutyön vastakohtaa olla luonnossa yksin, kaverin tai perheen kanssa. En ole keksinyt vielä muuta harrastusta, joka toimisi samalla tavalla palauttavana, niin paljon luonto antaa joka lailla.
















