Kiertokoulusta kansakouluun – Lakaniemen koulun tarina 

Kulttuurihistoriallisesti arvokas koulu on vaarallisen huonossa kunnossa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha Lakaniemen koulu on vaarallisen huonossa kunnossa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas koulu on vaarallisen huonossa kunnossa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha Lakaniemen koulu on vaarallisen huonossa kunnossa.

VIMPELIN Lakaniemen koululla on pitkä ja monivaiheinen historia, joka heijastelee koko seudun koululaitoksen kehitystä. Ennen varsinaisia kansakouluja opetusta tarjosivat maaseudulla kiertokoulut, joita järjestettiin esimerkiksi Pokelan ja Lakasen kinkerikunnissa. Ensimmäinen kiertokoulu Vimpelissä aloitti toimintansa jo vuonna 1859, kuten Seppo Kataja kertoo kyläkirjassaan (2022). 

Vuonna 1901 Pokelassa aloitti yksityinen kansakoulu Matti Katajan talossa. Käsityöt opetettiin naapurissa Antti Katajan talossa. Vuonna 1904 koulu muuttui kunnalliseksi ja sai nimen Pokelan kansakoulu. Tuohon aikaan Itäkylällä tarkoitettiin koko Lappajärven rantojen Vimpelin puoleista aluetta, johon kuuluivat Viitaniemi, Pyhälahti, Lakaniemi, Pokela, Lypsinmaa, Sainpakka ja Hietoja. Näistä alueista Sainpakka, Lypsinmaa ja Hietoja saivat myöhemmin omat koulunsa. 

Vuonna 1906 koulu siirtyi Liikalan taloon ja vuonna 1912 keskemmälle koulupiiriä, Lakaniemeen, vastavalmistuneeseen omaan koulurakennukseen. Nimestään huolimatta koulua kutsuttiin pitkään edelleen Pokelan kansakouluksi, kunnes nimi vakiintui Lakaniemen kansakouluksi. 

Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus 

Lakaniemen koulurakennus edustaa pelkistettyä, 1920-luvun klassismia ja talonpoikaistyyliä. Rakennuksessa on kaksi kerrosta, symmetrinen julkisivu, keskeinen sisäänkäynti pylväineen ja peräti 32 suurta ikkunaa. Rakennuksen mitat ovat vaikuttavat: 24 metrin ja 12 metrin leveydet sekä 10 metrin korkeus. Koulu on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja se on olennainen osa Vimpelin koululaitoksen historiaa. Väinö Lakanen ikuisti koulun maalaukseen vuonna 1993, joka on nähtävillä Aapiskujan koululla. 

Pihapiirissä oli L-muotoinen ulkorakennus, jossa sijaitsivat ulkokäymälät, navetta ja puuvaja. Lisäksi tontilla oli erillinen keittolarakennus ja kaivo. Tie kulki aikoinaan hieman nykyistä paikkaa kauempana. 

Alkuperäinen rakennus toimi alakansakouluna, mutta sai toisen kerroksen vuonna 1929 yläkansakoulun käyttöön. Rakennuksessa on myös ollut monenlaista muuta toimintaa: Lakaniemen Osuuskassa toimi koululla vuosina 1923–1938, ja talvisodan alla siellä kokoontui Vimpelin hevosottolautakunta, joka määräsi 48 hevosen luovutuksesta sotilastarkoituksiin. Sota-aikana koululla kokoontuivat myös pikkulotat. 

Luokkahuoneiden elämää 

Koulun suurin luokkahuone sijaitsee sisäänkäynnin yhteydessä ja kattaa noin neljäsosan rakennuksen 300 neliön pinta-alasta. Vasemmalla sijaitsi veistoluokka höyläpenkkeineen, jossa opetettiin myös englantia ja pidettiin voimistelua. Opettajahuone oli ison luokan vieressä, ja siinä työskenteli muun muassa Jorma Virtala. Luokissa oli hirsipuulattiat ja opettajankoroke eli kateederi. 

Yläkerrassa oli kaksi luokkaa (1–2 ja 3–4 -luokille), alakerrassa yksi (5–6) sekä veistoluokka. Opettajien asunnoille oli omat portaansa rakennuksen edustalla. Ennen uuden koulurakennuksen valmistumista 1992 vanhassa koulussa opettivat muun muassa Jorma Virtala, Kaija Sunnari ja Kari Lakaniemi. 

Opettajien sukupolvet  

Vuonna 1912 koulun ensimmäinen opettaja uudessa rakennuksessa oli Jyväskylän seminaarissa opiskeleva Artturi Lindén, jota pidettiin ankarana mutta oikeudenmukaisena. Häntä seurasivat muun muassa Oskari Harju, Irja Seppä, Urho ja Laina Sippola sekä Taimi Viitaniemi. Urho ja hänen poikansa Martti Sippola toimivat vuorotellen opettajina yli 30 vuoden ajan. Laina Sippola opetti 1–2-luokkia ja Taimi Viitaniemi 3–4-luokkia. 

Arkea ja muistoja 

Entinen oppilas Hannu muistelee jalan taitettuja koulumatkoja – joskus piti juosta ja myöhästyminenkin oli mahdollista. Eväinä olivat maitopullo ja leipä, ja puolukoita tuotiin koululle. Polkupyöriä oli harvalla, mutta Antti Viitaniemi tuli kouluun pienellä Fiatilla. Liikuntatunnit olivat vaatimattomia: kävelyä Sikosaareen ja Tuomikorpeen sekä pesäpalloa Lakaniemen kentällä. Luistelua harrastettiin vain vähän. 

Elämää koulun ympärillä 

Seppo Kataja kertoo koulun puutarhasta:  

”Lakaniemen koululla ei ole ollut mitään varsinaista opetuspuutarhaa, vaan koululla asuneilla opettajaperheillä on ollut aivan tavallinen kotipuutarha omenapuineen ja marjapensaineen, puutarha on edelleen olemassa. Koulun navetta oli tavallinen pieni sekanavetta, missä Antti ja Taimi Viitaniemi viimeksi pitivät karjaa. Antti Viitaniemi työskenteli yli 30 vuotta Vimpelin Maatalouskerhon (4H-kerhon) neuvojana ansioituen erityisesti paikkakunnan karjatalouden kehittämisessä. Antti Viitaniemen neuvojatyö ei jäänyt yksin teorian varaan, vaan hänellä oli myös hyvä tuntuma käytännön karjatalouteen.”  

Lakaniemen koulun tarina on osa koko seudun historiaa – rakennus, opettajat ja oppilaat muodostavat sukupolvien ketjun, joka on jättänyt jälkensä vimpeliläiseen sivistykseen ja elämänmenoon. 

Vanha koulu (2)
Vanha koulu vuonna 1912.
Img 20250527 130841 (2)
Tunnistatko kuvan koululaisia?

Lue myös:

Jaa Somessa

Jätä kommentti