Vuoden aikana Vöyrin noin sadan asukkaan Petterinmäeltä tehtiin kolme osakuntaliitoshakemusta Kauhavalle. Ne ovat nyt valtiovarainministeriön käsittelyssä.
–Täällä on 100 vuotta mietitty, kumpaan halutaan kuulua, Ylihärmään vai Vöyriin. Koululaisia on vuosien varrella omalla kustannuksella ajettu Ylihärmään, ja ikäihmiset muuttavat usein täältä rajan yli päästäkseen vanhainkotiin ja haudatuksi Ylihärmän puolelle, kertoo kylällä asuva Elina Ihamäki-Närkki.
Rajanveto sen suhteen, ovatko kylällä asuvat ”vöyrinmielisiä” vai ”härmänmielisiä”, menee jopa niin pitkälle, että jotkut kylällä asuneet ovat kuvailleet eläneensä kuin sisällissodassa.
–He sanoivat, ettei puhettakaan, että tiettyjen perheiden lapset olisivat voineet olla kavereita keskenään.
Kyse on paitsi mentaliteetista ja kielestä, ennen muuta palveluista. Kaksikielisessä Vaasassa varttunut Sirpa Kallio on asunut Petterinmäellä 18 vuotta ja kohdannut toimintakulttuurin erot monta kertaa, vaikka hänen luonnehdintansa mukaan Vaasassa toimitaan ruotsinkielisten ehdoilla.
–Täällä siihen, miten sinua kohdellaan, vaikuttaa myös se, oletko ”oikeasti vöyriläinen” eli sekään, vaikka puolison suku on ollut täällä viisi sukupolvea, ei riitä. Kunnan palveluissa suomenkieliset ovat joukko, jota varten tehdään aina hätäratkaisuja, jotka tulevat kalliiksi: toimintamalleja ja suunnitelmia ei ole.
Kallion esikoiselle ei 17 vuotta sitten löytynyt Vöyriltä suomenkielistä hoitopaikkaa, joten hän sai viedä lapsen Ylihärmän varhaiskasvatukseen. Kauhavan kuntaliitoksen jälkeen tilanne oli toinen, joten toisen lapsen kohdalla kunta mahdollisti hoitajan kotiin. Kun perhepäivähoitoa tarvitsevia perheitä alkoi ilmaantua enemmän, ratkaisu ei enää toiminut ja Petterinmäelle perustettiin perhepäivähoidon yksikkö, joka toimi aikansa.
Ihamäki-Närkillä on nyt pienet lapset.
–Meidän kohdalla tarjottiin ratkaisuksi esikoulu- ja päivähoitopaikkoja Oravaisissa, jonne on matkaa 33 kilometriä ja Vöyrillä, jonne on matkaa 22 kilometriä. Päivittäiseksi ajomääräksi olisi tullut 132 kilometriä per päivä.
Perhe hankki vuokra-asunnon Kauhavan puolelta, jolloin lapset saivat paikat Ylihärmästä, jonne Petterinmäellä sijaitsevasta kodista ja työpaikasta on alle 10 kilometriä.
Vöyrin ainoa suomenkielinen koulu sulki ovensa viime keväänä
Varsinainen murheenkryyni oli koulu. Petterinmäellä toimi Vöyrin ainoa suomenkielinen alakoulu, jonne kuljetettiin oppilaita laajalta alueelta. Pätevästä opetushenkilökunnasta oli pulaa, ja kahden opettajan sekä erityisopettajan muodostama henkilökunta oli kovilla, etenkin kun koulun lopettamisesta jo aiemmin päätettiin kertaalleen ja sitten päätös kumottiin. Viime keväänä koulu sulki ovensa lopullisesti.
–Ruotsinkieliset lapset saavat käydä koulunsa samojen lasten kanssa esikoulusta yläkoulun loppuun, mutta suomenkieliset on alakoulun jälkeen jaettu Ylihärmään, Isokyröön ja Vähäkyröön sen mukaan missä päin Vöyriä asuvat, Kallio toteaa.
–Vaikka Vöyrillä on Unicefin lapsiystävällinen kunta -status, se ei suomenkielisten lasten kohtelussa näy.
–Vöyrillä palveluita ei useinkaan ole tarjolla suomeksi, lautakuntien kokouksissa puhutaan ruotsia vöyriläisittäin ja asenteissa kostetaan se, kuinka huonosti heidän mielestään ruotsinkielistä vähemmistöä kohdellaan suomalaisissa kunnissa, kokee Kallio, jolle vähemmistöteema on tuttu myös aiemmasta työstään viittomakielen tulkkina.
–Tutkimuksissa on havaittu, että vähemmistöt kohtelevat omia vähemmistöjään vielä huonommin kuin heitä on kohdeltu.
Lähes kaikki palvelut Petterinmäelle tulevat Kauhavan puolelta
Ihamäki-Närkki oli ensimmäinen, joka teki osakuntaliitoshakemuksen maaliskuussa 2024. Hänen tilansa sijaitsee aivan kuntarajalla. Kallioiden tila on kauempana rajasta, joten he kartoittivat mahdollisia muita liittyjiä saadakseen sitä kautta maayhteyden Kauhavaan, ja yhteishakemus jätettiin viime keväänä. Seuraavana päivänä hakemuksen jättämisestä otti heihin yhteyttä eräs kiinnostunut liittyjä, joka jätti myöhemmin oman hakemuksensa.
–Emme halunneet herättää pahaa verta, vaan kysyimme mukaan ainoastaan sellaisia, joiden tiesimme olevan kiinnostuneita siirtymään Kauhavan puolelle.
Hakemuksia perusteltiin sillä, että maksettavat verotulot ja valtionosuudet on määrä käyttää kuntalaisten palveluihin ja tällä hetkellä lähes kaikki palvelut vesihuolto mukaan lukien tulevat Kauhavalta.
Liitoshakemusten jättäjät toivovat, että hakemukset menisivät läpi ja elämä voisi normalisoitua siinä määrin kuin se on mahdollista.
–Se on ainoa tapa varmistaa, että saamme tarvitsemamme palvelut ilman vääntöä. Kauhavalla demokratia ja päätöksenteon läpinäkyvyys toimivat hyvin.
–Toivomme, että meistä tulisi ihan tavallisia kuntalaisia sen sijaan, että erityisyytemme korostuisi joka käänteessä. Lapsetkin saisivat tasapäistä kohtelua kaikkien noin 20 muun luokkalaisen joukossa.
Petteri Mäen koulu halutaan säilyttää jälkipolville
Jumppasali ja suurtaloustiskikone. Ne jäivät kaihertamaan Sirpa Kallion mieltä, kun perhe järjesti viime kesänä rippijuhlat toimintansa päättäneellä Petterinmäen koululla. Kun koulurakennus tuli talvella myyntiin, Kalliot jättivät tarjouksen ja ostivat kiinteistön.
–Puolisollani Juhalla oli projekti, johon tarvittiin lisätilaa. Toinen painava syy oli varmistaa, että koulurakennus pysyy kunnossa, eikä sille käy kuten vieressä olevalle rivitalolle, joka meni yksityiselle ja lahoaa nyt tien varressa niille sijoilleen.
Kalliot muuttivat koulun nimen Petteri Mäen kouluksi ja vuokraavat tiloja muillekin.
–Tässä on kolme luokkatilaa, vessa- ja suihkutiloja, jumppasali lavoineen ja suurtalouskeittiö, joten tämä taipuu moneen. Tontilta löytyy myös puutyösali, leikkipaikka pihalla ja kaksio, jonka aiomme pintaremontoida. Täällä voisi järjestää esimerkiksi yökouluja ystäväporukoille ja erilaisia juhlia; oman kokemuksemme mukaan juhlimaan mahtuu noin nelisenkymmentä henkilöä. Ensimmäinen varattu tilaisuus on muistojuhla. Uskon, että useimmat vuokraajat tulevat olemaan sellaisia, jotka ovat käyneet koulunsa täällä. Haluamme säilyttää kiinteistöllä koulun historian.
