POKELAN kenttä, joka tunnetaan myös RUK:n (Reserviupseerikoulu) alkuvaiheiden näyttämönä, on ollut merkittävä paikka paitsi sotilaskoulutuksen, myös urheilun historiassa. Kentällä pelattiin aikoinaan Suomi-sarjan otteluita, ja alueen oma joukkue tunnettiin nimellä Pässiniemen Junkkarit.
Vesa Liikalan mukaan joukkue esiintyi Suomi-sarjassa. Nimi Junkkarit herättää mielenkiintoa – Ylihärmässä ja laajemmin Pohjanmaalla käytetty nimitys juontaa juurensa saksan kielen sanasta Juncker, joka tarkoittaa nuorta herraa. Termi liittyy myös sotilasperinteeseen ja upseereihin, mikä tekee nimestä luontevan valinnan alueelle, jossa toimi sotakoulu.
Nykyisen kentän takaa löytyy Pässiniementie, jonka nimikin viittaa paikalliseen historiaan ja mahdollisesti joukkueen nimeen.
Pässiniemen Junkkarit oli koko kylän joukkue – Seppo Katajan ja Lauri Liikalan muistoja Pokelan pesäpallosta
Vimpelin pesäpallo eli vahvaa aikaa jo 1950-luvulla. Vedon mestaruussarjajoukkue nousi maan huipulle, ja seuran kakkosjoukkue, Vimpelin Pesä-Veto, pelasi Suomi-sarjassa tavoitellen paikkaa korkeimmalla sarjatasolla. Tämän joukkueen runko koostui Pokelan kylän pelaajista.
1960-luvun puolivälissä Pokelassa koettiin uusi herääminen, kun kyläläiset kokosivat täysin oman joukkueen perussarjaan. Nousu piirisarjaan tapahtui nopeasti, ja syksyllä 1968 joukkue pelasi jo maakuntasarjassa – kolmanneksi korkeimmalla tasolla. Vaikka kyseessä oli virallisesti Vedon kakkosjoukkue, kansan suussa nimi oli Pässiniemen Junkkarit. Lauri Liikalan mukaan nimen keksi mahdollisesti Olli Pippola.
Joukkue koostui oman kylän miehistä – pelaajista puolet olivat maanviljelijöitä, jotka asuivat aivan Pokelan kentän liepeillä. Kenttä oli alkeellinen, ja peliolosuhteet paikoin haastavat:
–Nuorisotalo purettiin 1967, koska se oli polttolinjan molemmin puolin, muistelee Lauri.
Kentän erikoisuuksia olivat muun muassa lyhyt kakkospuoli ja kotipesän takana ollut “polttajaispuska”, johon pallo vieri. Yhdessä ottelussa kunnari syntyi, kun pallo kimposi syöttölautasen reunasta.
Pelitapahtumia värittivät myös kylän omat mittelöt: ukkomiehet vastaan poikamiehet -otteluita pelattiin useamman kerran viikossa. Treenit jäivät toisinaan väliin ajan tai sään vuoksi, mutta intohimoa ei puuttunut. Peliasu oli yksinkertainen ja selkeä: valkoinen poolopaita ja siniset housut.
Joukkue kohtasi vastustajia Jyväskylän seudulta ja Keski-Pohjanmaalta. Etukentällä pelasivat muun muassa Lauri ja Paavo Liikala sekä Martti Kivipelto, polttajina Raimo Kivipelto ja Timo Kataja, takakentällä Pentti Pokela ja Pekka Uusitupa. Lukkarina toimi kapteeni Eero Pippola. Vaihtopelaajina kentälle astelivat Olli Pippola ja Heimo Kivisalo.
Lue myös:
