SEIJA ja Tapio Luoman säätiö jakoi vuoden 2025 apurahat lauantaina 24. toukokuuta Punaisen Tuvan Viinitilalla Alajärvellä järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuus kokosi yhteen apurahansaajia sekä säätiön väkeä juhlistamaan tärkeää panostusta alueen osaamiseen, tutkimukseen ja kulttuuriin.
Tänä vuonna säätiö vastaanotti yhteensä 50 apurahahakemusta – enemmän kuin koskaan aiemmin säätiön lähes 30-vuotisessa historiassa. Kasvaneen hakemusmäärän vuoksi kilpailu rahoituksesta oli poikkeuksellisen kovaa, ja apurahoja myönnettiin lopulta 12 hakijalle.
Säätiön asiantuntijana toimi filosofian tohtori ja talousmaantieteen dosentti Petri Kahila, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston Karjan tutkimusosaston johtajana. Hän laati säätiön hallitukselle asiantuntijalausunnon, joka tuki päätöksentekoa.
Säätiön hallitus päätti rajoittaa tämän vuoden apurahakokonaisuuden enimmäissumman 30 000 euroon, mikä on suurin summa, jonka säätiö on koskaan jakanut. Myös myöntökriteerit kiristyivät aiemmista vuosista.
–Tänä vuonna jouduttiin jättämään ilman apurahaa jopa hyviä hakemuksia, erityisesti sellaisia, joissa projektisuunnitelmat eivät vielä olleet täysin valmiita, kertoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Seija Luoma.
Järviseudulle myönnetyt apurahat:
Jaana Pippola, Vimpeli, 1800 euroa
Pippolan hakemus korosti jatko-opintojen merkitystä perusopintojen jälkeen. Hän opiskelee Aalto-yliopiston monitieteisessä Creative Sustainability -maisteriohjelmassa muotoilun linjalla menestyksekkäästi.
–Pohdin pitkään, että kehtaanko tällaista apurahaa hakea. Kumppanini sitten rohkaisi ja sanoi, että älä ajattele sitä lahjoituksena, vaan ajattele sitä sijoituksena osaamiseesi. Onneksi rohkenin laittaa hakemuksen, olen säätiön tuesta äärimmäisen kiitollinen, sanoi Pippola.
Mira-Pauliina Marjanen, Alajärvi, 1 000 euroa
Toisen vuoden hortonomiopiskelija Hämeen ammattikorkeakoulussa on edennyt opinnoissaan suunnitelmallisesti ja osoittanut motivaatiota alaa kohtaan.
Nella Kontiainen, Evijärvi, 1 500 euroa
Kontiainen lähtee opinnoissaan syksyllä vaihtoon kolmeksi kuukaudeksi Maltalle ja sai säätiöltä tukea asumiseen ja matkustamiseen liittyviin kuluihin. Lisäksi apuraha tukee maisteriopintojen aloittamista Turun yliopiston Porin kampuksella. Hän on aktiivinen ja motivoitunut opiskelija, joka on suoriutunut opinnoissaan hyvin.
–Vaihtoon liittyy paljon kuluja, joita täytyy maksaa ennakkoon ja säätiön tuella on iso merkitys matkajärjestelyjen toteutumisessa. Ennen vaihtoa kesä kuluu töiden parissa täällä Alajärvellä, kertoo Kontiainen suunnitelmistaan.
Ilari Isotalo, Alajärvi, 1 000 euroa
Pelastusopistossa opiskeleva Isotalo on jo nuorena sitoutunut VPK:n toimintaan ja suorittaa myös perustason ensihoitajan tutkintoa motivoituneesti ja suunnitelmallisesti.
–Tiesin jo lapsena haluavani palomieheksi. Alassa viehättää sen fyysisyys ja monipuolisuus, sekä myös työajat, kun töissä ollaan 24 tuntia ja sitten on kolme päivää vapaata. Ja tietysti se, että työssä pääsee auttamaan muita. Säätiön tuki helpottaa muun muassa matkoista aiheutuvia kuluja, kertoo Isotalo.
Hanna Klemola, Alajärvi, 2 500 euroa
Klemolan väitöstutkimus käsittelee kirjastojen sanataidetoiminnan vaikutuksia osallisuuteen, hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tutkimus tuo esiin kirjastojen roolia kulttuurin hyvinvoinnin edistäjänä ja tähtää myös käytännön oppaan laatimiseen alan toimijoille.
Saara Tallbacka, Alajärvi, 4 000 euroa
Väitöskirjatutkimus tarkastelee fosforilannoituksen vaikutuksia suopeltojen kasvihuonekaasupäästöihin. Ajankohtainen tutkimus tukee Suomen ilmastotavoitteita ja voi vaikuttaa myös lainsäädäntöön. Väitöskirjan aihe kirkastui Tallbackalle opintojen ja gradun myötä.
–Aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Väitöskirja tulee muun muassa tarjoamaan tietoa maatalouden ilmastopäästöjen vähentämiseksi sekä maatalouden kestävän kehityksen tueksi. Apurahoja on harvoin tarjolla väitöskirjan alkutaipaleella oleville, joten tämä on suuri kunnia. Tämä luo omaan tekemiseen paljon uskoa ja luottoa, sanoo Tallbacka.
Juha Försti, Evijärvi, 3 000 euroa
Förstin Työteliäät kädet -dokumenttielokuva kuvaa 1940–50-lukujen maatilojen arkea ja maatalouden murrosta. Elokuvassa yhdistyvät historialliset haastattelut ja nykykuvaus Etelä-Pohjanmaalta. Elokuvaa varten on kuvattu kymmenen eteläpohjalaisen, 81–96-vuotiaan miehen ja naisen haastattelua sekä kuvituskuvaa nykyaikaisesta maa- ja metsätaloudessa Etelä-Pohjanmaalla.
–Niihin aikoihin ei ollut materiaalista hyvinvointia juurikaan ja yhteistyötä arvostettiin kovasti. Samaa arvomaailmaa näen säätiön toiminnassa, ei ole mitenkään itsestään selvää, että omia varoja käytetään muiden hyväksi, pohti Försti.
Hän kertoi, että dokumenttielokuvan on arvioitu valmistuvan loppuvuoden aikana.
Lakaniemi–Pokela–Pyhälahti kyläseura, Vimpeli, 1 800 euroa
Säätiö tuki kyläseuran Sukumessut Lakis Areenalla -tapahtuman järjestämistä, joka edistää sukututkimusta ja paikallishistorian tunnettuutta luentojen ja kohtaamisten kautta.
APURAHAN saajat kiittelivät kukin puheenvuoroissaan säätiön tarjoamaa tukea. Merkitys on tänä päivänä erityisen suuri monelle yhdistykselle, kun valtionkin taholta on supistettu kulttuuripuolelle jaettavia määrärahoja.
Muut apurahansaajat: Anna Lampela, Perho, 1 800 euroa. Tiia Vuorinen, Soini, 4 000 euroa, Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry, Veteli, 3 000 euroa. Vetelin Poikakuoron Tuki ry., 4 000 euroa.
Tämä oli yhdeksäs kerta, kun Seija ja Tapio Luoman säätiö jakaa apurahoja. Säätiö on perustettu vuonna 1996, ja sen tehtävänä on edistää koulutusta, kulttuuria ja alueellista kehitystä Perhonjokilaakson ja Järviseudun kuntien alueella.
–Olemme iloisia siitä, että säätiöön suhtaudutaan myönteisesti ja että hakemuksia tulee monipuolisesti eri aloilta. Toivotamme myös lahjoitukset ja testamenttilahjoitukset tervetulleiksi, jotta säätiömme ajatus kantaisi yhä laajemmalle Perhonjokilaaksossa ja Järviseudulla, Luoma sanoi.
Lue myös:
