HENKKA JA MAUKKA toi Suomeen edulliset vaatteet. Ei tarvinnut enää lähteä Ruotsiin muodin perässä.
Kertakäyttömuodin lisäksi perheeni karttui. Ennen olin ommellut paljon. Tyttärelle tein vielä mekon. Tuli poika, eikä vaatteita enää ommeltu. Itse ommellessa olin suosinut puuvillaa ja pellavaa eli luonnon materiaaleja.
Bermudan kolmio koti-työpaikka-ruokakauppa oli vuosien ajan todellisuutta. Oli hienoa ostaa jonkun muun ompelemat vaatteet. Uskomatonta, että ne siellä hikipajoissa tekivät paitapuseron kauluksen neljästä palasta – ja hinta oli murto-osa täällä tuotetusta.
Paljon myöhemmin aloin miettiä, mitä edulliset vaatteeni tekevät luonnolle.
Keinokuituvaatteet vapauttavat pestessä mikromuovia. Muovihiukkaset päätyvät jätevesinä vesistöihin. Eivätkä ne hajoa koskaan kokonaan. Valmistus kuluttaa raakaöljyä ja energiaa, kasvattaa hiilijalanjälkeä ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Tekstiilien valmistuksessa käytettävät myrkylliset kemikaalit saastuttavat ympäristöön joutuessaan. Sieltähän ne halpavaatteeni tulevat, maista, joissa jätehuolto ei ole hyvässä kunnossa.
Tekstiilien mikromuovit kertyvät myös planktoniin, kaloihin ja simpukoihin kuten myös ihmisen elimistöön. Sinun, minun ja meidän lasten.
Meni vähän saarnaamiseksi.
Mikä oikeus minulla on myötävaikuttaa mikromuovien leviämiseen? Mielestäni ei ole. Kaivelin siis ompelukoneen esiin ja ompelin pari mekkoa. Kumpikin kangas oli sekoitekangas. Ihan helpolla ei polyesteristä päästä.
Olen myös alkanut kierrellä kirppiksiä ja ostaa käytettyjä, siistejä vaatteita.
Viime kesän Itäkylän kirppisralli sai minut tekemään hankinnan, joka johtui mikromuovijuttujen sisäistämisestä. Ostin käytetyn turkin. Siis pienen suloisen eläimen nahoista tehdyn turkin.
Minkä vuoksi oikea turkki, kun keinoturkiksen saa tosi halvalla?
Keinoturkikset ne vasta vapauttavat mikromuovia pesussa ja käytössä. Valmistus on erittäin saastuttavaa ja kierrätettävyys huono. Kun ostan käytetyn aidon turkin, sitä on ehkä käytetty jo 20 vuotta. Ja jäljellä on edelleen vuosikausien käyttöikä. Teepä sama keinoturkiksella! Lämminkin aito turkis on, ihan mahdottoman lämmin.
Mitä auttaa yhden ihmisen päätös? – Kun olin alkanut pohtia näitä asioita, sain WhatsApp-viestin tyttäreltäni. Kuvassa hän pyörähteli käytettynä ostamassaan turkissa.
Sillä tavoin siirrytään luontoa säästäviin ratkaisuihin. Ihminen kerrallaan.
Aino Alppinen
