Muutama vuosi sitten oli valtava pula hoitoalan henkilöstöstä, mutta sittemmin se on muuttunut ylitarjonnaksi. Syynä ovat hyvinvointialueen säästötoimenpiteet. Työvoiman tarpeeseen vaikuttaa myös hoitajamitoituksen lasku.
”Tuli puskista, että yhtäkkiä ei olekaan töitä”
KUN aloitin hoiva-avustajana yksityisessä asumispalveluyksikössä 2019, tuotiin esille, että töitä on. Niihin aikoihin hoiva-avustajia koulutettiin tosi paljon. Esimiehen kannustamana lähdin opiskelemaan työvoimapoliittiseen koulutukseen lähihoitajaksi. Työvoimalle oli kova tarve: meidänkin yksikköön haalittiin kaikki mahdolliset aiemmin alalla toimineet työntekijät, työkokeilussa olevat ja pitkäaikaistyöttömät, että vuorot saatiin pyörimään, kertoo alajärveläinen lähihoitaja.
–Meille tuli töihin myös kansainvälisiä työntekijöitä oppisopimuksella, ja jossain kohtaa opintoja heidätkin voitiin laskea henkilövahvuuteen.
–Viime kesään asti olin vielä siinä uskossa, että tekijöitä tarvitaan. Tuli puskista, ettei yhtäkkiä ollutkaan töitä. Loppuvuodesta käynnistettiin yt-menettelyt. Määräaikaisena olin ensimmäisten lähtijöiden joukossa. Ajattelin, ettei voi olla todellista. Ensin mietin, että se johtuu vain oman työpaikan tilanteesta, mutta keskusteltuani muiden paikallisten työnantajien kanssa kävi ilmi, että kaikilla oli sama tilanne. Lähetin paljon työhakemuksia. Hakijoiden määrä kasvoi yhtäkkiä. Aiemmin oli jopa sitä, että oli yksi tai kaksi hakijaa. Nyt kilpailu työpaikoista on kovaa.
Talven aikana haastateltu on työllistynyt hyvinvointialueen asumispalveluyksikössä kolmen viikon pätkissä.
–Pidempiä sopimuksia ei tehdä, ei kesäksikään osata luvata mitään. Olen tottunut siihen, että töitä on pala kerrallaan, ja olen myös valmis vaihtamaan toisiin töihin. En ihmettele, vaikka yksityisellä tulisi lisää muutosneuvotteluita, kun vuodepaikkoja on tyhjinä. Hoitajamitoituksen lasku myös tulee varmasti näkymään viiveellä ja voi hyvinvointialueellakin tulla sen myötä irtisanomisia.
–Enemmän se kuitenkin vaikuttaa asukkaisiin. Hoitajien aika riittää usein vain aivan pakollisiin hoitotoimenpiteisiin. Vanhukset muuttuvat potilaiksi, jotka eivät voi elää inhimillistä arkea, vaan ovat täysin muiden armoilla. Riippuu täysin hoitajamitoituksesta, pääseekö pois sängystä kerran viikossa vai kahdesti. Se, onko minulla töitä, on pientä sen inhimillisen kärsimyksen rinnalla.
Hyvinvointialueen linjaus heijastuu ikäihmisiin ja yksityisiin palveluntuottajiin
ATTENDON aluepäällikkö Anna Rantalan mukaan muutosneuvottelut yrityksessä jouduttiin aloittamaan loppuvuodesta, koska hyvinvointialue on vähentänyt ikäihmisten ohjaamista palveluiden piiriin.
–Jouduimme vähentämään hoitajien määrää vastaamaan nykyistä asukasmäärää. Kodeissamme on mitoitusten ja sopimusten mukainen määrä hoitajia ja meillä on myös hyvä valmius ottaa uusia asukkaita koteihimme.
Attendo on myös valmis ottamaan irtisanottuja hoitajia takaisin töihin, jos tilanne hyvinvointialueen palveluohjauksessa muuttuu.
Järvi-Pohjanmaan yksiköissä on runsaasti asukaspaikkoja vapaana niin ikäihmisten ympärivuorokautisessa asumispalvelussa kuin yhteisöllisessäkin asumisessa.
–Tyhjistä paikoista huolimatta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on viimeisimmän (12/24) Hyvinvointialan julkaiseman jonotiedon mukaan yli 100 ikäihmistä odottamassa paikkaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Jonoon päässeet ihmiset ovat usein kohtalaisen huonokuntoisia; hyvinvointialueen oman kertoman mukaan jopa 80 prosentilla jonottajista käy kotihoito kolme kertaa tai useammin vuorokaudessa, kertoo Rantala.
Lähihoitajien työttömyys kasvussa Kympin alueella
TE-PALVELUISSA hyvinvointialueen tekemät määräaikaiset lomautukset näkyvät hetkellisesti työnhakijoiden määrässä kaikissa ammattiryhmissä, joita hyvinvointialueella työskentelee, kertoo Jarmo Nurmela Kympistä.
–Tänä vuonna on työttömien lähihoitajien määrä noussut verrattuna viime vuoteen, yhtenä syynä on hoitajamitoituksen muutos.
Tammi- ja helmikuussa työttöminä oli Kympin alueella kuutisenkymmentä lähihoitajaa, kun keskiarvollisesti työttömiä oli vuonna 2023 30 ja 2024 hieman yli 40. Sairaanhoitajien osalta työllisyys on pysynyt samalla tasolla.
Hoitotieteen professiojohtaja, johtajaylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta kertoi puolestaan, että sosiaali- ja terveysalan työllisyystilanne ei ole vielä merkittävästi huonontunut alueella, sillä hyvinvointialueen lisäksi hoito- ja hoivatyövoimaa tarvitaan myös yksityisten palveluntuottajien organisaatioissa.
–Säästötoimenpiteet kohdistuvat väistämättä myös henkilöstöön. Hyvinvointialue on kuitenkin iso työnantaja, jossa tapahtuu jatkuvasti tehtävien vapautumista eläköitymisten kautta tai tarjolle tulee lyhyempiä tai pidempiaikaisia sijaisuuksia. Hyvinvointialueella on myös velvoite tarjota vapautuvia tehtäviä niille henkilöille, joihin esimerkiksi irtisanomisen kohdistuisi. Erikoissairaanhoidossa tarvittavista erikoissairaanhoidon osaajista saattaa edelleen olla jopa ajoittaista puutetta. Työllistymistilanteesta kertoo ehkä se, että avoinna olevia hoitotyön tehtäviä varten on ollut aiempaa useampia hakijoita, mutta kyseinen kehitys on ollut näkyvissä jo ennen varsinaisia säästötoimenpiteitä. Myös kesäajan sijaistarpeet on jo pääosin saatu järjestykseen ehkä aiempaa vuosia nopeammin.
