Raamattu, kielitiede ja historiatiede tulkitsevat asian eri tavalla. Raamattu puhuu kuuluisasta tarinasta: se selittää vieraiden kielten ja eri kieliympäristöjen synnyn ensimmäisessä Mooseksen kirjassa (luku 11, jakeet 1–9) kertomuksella Babylonin tornista. Kertomuksen mukaan maailmassa puhuttiin alun perin vain yhtä ainoaa kieltä, ja ihmiset ymmärsivät toisiaan täydellisesti
Ihmiset asettuivat asumaan Sinearin tasangolle ja päättivät rakentaa tiilistä kaupungin sekä tornin, jonka huippu ulottuisi taivaaseen asti. Heidän tavoitteenaan oli tehdä itselleen nimeä ja estää hajoamisensa ympäri maailmaa. Jumala näki ihmisten hankkeen ja totesi, että yhtenäisenä, samaa kieltä puhuvana kansana heille ei mikään olisi mahdotonta. Jumala piti ihmisten pyrkimystä ylimielisenä kapinana ja rajojen ylittämisenä.
Rangaistuksena ja ihmisten ylpeyden hillitsemiseksi Jumala sekoitti ihmisten kielen niin, etteivät he enää ymmärtäneet toisiaan. Kielet sekoittivat. Koska yhteistyö kävi mahdottomaksi kielellisen sekaannuksen vuoksi, tornin rakentaminen keskeytyi. Jumala hajotti ihmiset sieltä kaikkialle maailmaan, mistä raamatullisen selityksen mukaan saivat alkunsa eri kansat ja vieraat kielet. Paikka sai nimekseen Babel (Babylon), mikä viittaa heprean kielen sekoittamista tarkoittavaan sanaan.
”Oppikirjat opettavat lähinnä kielialueien syntymisen, joka tapahtui kansainvaellusten myötä Rooman hajoamisen jälkeen. Kun muinaiset slaavit kohtasivat germaanisia heimoja (nykypäivän saksalaisten esi-isiä), he huomasivat, etteivät ymmärtäneet näiden puheesta sanaakaan., jolloin esim. unkarilaiset kutsuivat saksalaisia sanalla nemet (” mykkä”, ”kielitaidoton”) sanaa. Eri väestönosien sulautuessa tosiinsa syntyivät uusia kansoja ja kieliä ja lopuksi kansallisvaltioita, joita oli keskiajalla. Latinan vaikutus oli merkittävä. Se vaikutti suorasti tai epäsuorasti eri kieliin.
Vaikka tulkinnat ovat erilaisia, löytyy silti mielenkiintoisia yhtymäkohtia ja johdonmukaisia periaatteita: yhteinen alkukieli (monogeneesi) ja maantieteellinen hajaannus, ihmisillä voi olla monipuolinen kielitaito ja teoria kielisillasta, jonka mukaan, vaikka puhuttiin yhdestä kielestä, oli muitakin kieliä, kuten esimerkiksi aramea. Raamattu selittää kielten syntyä nopeana prosessina, kielitieteilijät päinvastaisesti.
Lasse Pippola
