VIMPELIN yhteiskoululla vietettiin perjantaina 11. huhtikuuta lukuvuoden viides KiVa Koulu® -teematunti, jonka keskiössä oli kiusaamisen vastainen työ ja toisten kunnioittaminen. Tunnille oli kutsuttu koulusta ja koulun ulkopuolelta oppilaille tuttuja puhujia, jotka haastattelussa avasivat omia näkökulmiaan rasismista, yhteisöllisyydestä, yhteishengestä ja rohkeudesta olla oma itsensä. Tilaisuuteen osallistuivat haastateltavien lisäksi yhteiskoulun ja lukion oppilaat.
Ensimmäisen puheenvuoron sai Päivi Vihriälän haastateltavana kansainvälinen opiskelija Gou Yifei, lempinimeltään Annie, joka muutti Kiinan suurkaupungista Shanghaista Vimpeliin opiskellakseen lukiossa.
–Vaikka olin opiskellut suomen kieltä etukäteen, sopeutuminen vei aikaa. Yhtäkkiä oli uusi paikkakunta, uusi koulutusjärjestelmä ja uusi kulttuuri. Mutta onneksi ihmiset, ja erityisesti opettajat, ovat olleet todella ystävällisiä, Annie kertoi.
Siitä huolimatta rasismiakin hän myöntää kokeneensa.
–Uskon kuitenkin, että monesti kyse on ollut vain tietämättömyydestä vierasta kulttuuria kohtaan. Suurin osa ihmisistä on ollut todella mukavia ja avuliaita, hän sanoi.
Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli toi keskusteluun globaalin näkökulman omien kokemustensa kautta ja muisteli aikaa, jolloin puolustusvoimien työt johdattivat hänet Havaijille asumaan.
–Hawaiji on pieni saari täynnä eri värisiä, eri näköisiä ja eri kieltä puhuvia ihmisiä, oikea kulttuurien sulatusuuni – kaikki olivat sinne tervetulleita. Siellä oli tällaiselle perheen ulkopuolelle ulottuvalle yhteisöllisyydelle ja yhteisölle oma sanakin, ohana. Samaa yhteisöllisyyttä toivon myös meille Vimpeliin. Ajattelen, että jokainen uusi oppilas eri kulttuurista tuo meille jotain arvokasta, ja jokaisesta kulttuurista me voimme oppia jotain uutta, Leijonanmieli sanoi.
Keskustelussa korostui, että ystävällisen käytöksen tunnusmerkit ovat kulttuurista riippumatta samanlaiset.
–Kehuja, auttamisen halua, kuuntelemista ja kunnioitusta, listaa Annie.
KIUSAAMISTILANTEET otetaan Vimpelin yhteiskoululla vakavasti. Leijonanmieli peilasi aihetta kokemuksiinsa sotilaskoulutuksesta, jossa kiusaamista ei hyväksytä lainkaan.
–Kiusaamisella puolustusvoimissa on nollatoleranssi. Jos et pysty luottaa omiin ryhmäläisiin, koulutukselta putoaa pohja. Kiusaamiseen puututaan pieteetillä, se on sotilaalle sopimatonta käytöstä ja siitä on mahdollista joutua jopa esitutkintaan. Samat hyvän ryhmän ominaisuudet toimivat myös koulumaailmassa.
Koulun entinen oppilas, opettajaksi opiskeleva pesäpalloilija Lauri Vihriälä muistutti oppilaita arjen pienistä teoista, joilla jokainen voi rakentaa turvallista ja viihtyisää kouluympäristöä.
–Kaikki lähtee perusasioista. Säännöistä, yksilön ja yhteisön tavoitteista ja siitä, että osataan iloita myös toisten onnistumisista. Empatiakyky on tärkeä asia – et voi tietää mitä toinen käy läpi, mutta voit aina kuunnella ja kysyä. Toisen huomiointi rakentaa hyvää ilmapiiriä ja luo turvallisuuden tunnetta, painotti Vihriälä.
–Omaa polkuaan kouluvuosilta kannattaa tietoisesti rakentaa sellaiseksi, että siitä jäisi itselle ja toisille mahdollisimman paljon hyviä muistoja. Kannattaa miettiä, millaisen muiston itsestään haluaa jättää.
ERILAISET luonteen ominaisuudet ja roolit luokkayhteisössä herättelivät haastatelluissa mielenkiintoista keskustelua. Päivi Vihriälä kertoi, että tarpeettoman johtajuuden ottaminen ryhmässä on koulumaailmassa tuttu ilmiö.
–Sekin on tietysti vahvuus, jos sinulla on kyky olla luontainen johtaja. Valta tuo kuitenkin aina mukanaan myös vastuun ja silloin on hyvä pohtia, että käyttääkö valtaa väärin, muistutti Leijonanmieli.
Lauri Vihriälä pohti, että tulevan opettajantyön suurimpia tavoitteita tulee olemaan luonteenpiirteiltään hiljaisempien huomioiminen.
–Aina on korostettu tuntiaktiivisuutta, mutta entä jos et ole luontaisesti kovin sosiaalinen? Sosiaalisuuttakaan ei saisi liikaa painottaa, ja opettajan vastuulla on huomioida myös ne hiljaisemmat.
Pitkän uran koulussa tehnyt opettaja Anita Raitala puhui nuorille koskettavasti sydämen sivistyksestä.
–Sivistystä on muun muassa avarakatseisuus ja hyvät käytöstavat. Sydämen sivistystä on toisten huomioiminen, ja se on meissä universaali tarve. Kaikki maailman ihmiset arvostavat hymyä, ystävällisiä sanoja ja sitä, että kohdataan. Jokainen haluaa kokea, että meistä välitetään, ja että olemme tärkeitä – tällainen tarve kuuluu ihmisyyteen. Konkreettisesti nämä ovat pieniä tekoja: karsitaan ennakkoluuloja, otetaan kaveri ryhmään tai uusi oppilas joukkoon. Pohditaan miltä tuntuu, jos vitsillä sanon jonkin asian, emme voi tietää mitä meidän pahat sanat voivat saada toisessa aikaiseksi.
–Opettajan uralla eniten on satuttaneet tilanteet, kun huomaa, että joku on jäänyt porukan ulkopuolelle. Sitä kovasti toivoisi, että jokaisella olisi edes yksi ystävä, joka huomioi.
Raitala halusi murtaa käsityksen, että elämässä pärjää vain kyynärpäätaktiikalla.
–Todellisuudessa ystävällisyys, hyvät tavat ja toisten huomioiminen kantavat pitkälle. Ne tekevät ihmisestä sellaisen, jonka ympärille halutaan rakentaa yhteisö, eikä heistä haluta päästää irti. Ole aina oma itsesi, älä yritä muuttaa itseäsi miellyttääksesi muita. On niin paljon ihmisiä, joita meidän pitäisi miellyttää, että muita miellyttäessä lopulta kadotamme itsemme. Ole ylpeä ainutlaatuisuudestasi ja hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, muistutti Raitala lopuksi.
Kuva: Vimpelin yhteiskoulun Kiva Koulu -tunnilla oltiin vakavien asioiden äärellä, mutta samalla pohdittiin myös omien vahvuuksien havainnointia. Kuvassa Päivi Vihriälä (vas.), Gou Yifei, Sam Leijonanmieli, Lauri Vihriälä ja Anita Raitala.
KiVa Koulu® on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta.
Suomessa KiVa Koulu -ohjelmassa on mukana yli 800 koulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä yli 20 eri maassa.
Lähde: kivakoulu.fi
