LUKUKAUDEN päättyessä on lapsia ja nuoria, jotka eivät muistele mennyttä lukuvuotta kiitollisina, eivätkä iloisina odota tulevaa, eikä kesäloma tuo helpotusta pelkoon kiusatuksi tulemisesta. Somessa kiusaaminen jatkuu ilman aika- ja kylärajoja.
Kiusatuksi tuleminen luo vakavan riskin lapsen ja nuoren tulevaisuudelle, jopa elinikäisen työkyvyttömyyden, masennuksen sekä suurentuneen itsemurhariskin. Kiusatuksi tuleminen murentaa itsetuntoa, eikä terve identiteetti pääse kehittymään, vaan ihmiselle kasvaa niin sanottu häpeäidentiteetti, joka johtaa haitalliseen kehitykseen ja tuhoisiinkin valintoihin myöhemmin. Ihmisestä voi tulla alisuoriutuja, tai muita jyräävä alistaja, hänen ottaessaan joko tietoisesti tai tiedostamattaan revanssin kiusaamiskokemuksistaan. Kiusattu saattaa muuttua itse kiusaajaksi. Julkisuutta saaneisiin lasten ja nuorten vakaviin väkivallantekoihin liittyy hyvin usein tekijän aiempi asema kiusattuna.
VAIKKA laki määrittää koulun vastuun kouluajalla tapahtuvaan kiusaamiseen, ei kiusaajan mieli ja toimintatapa tunne tällaista rajanvetoa kiusattua kohtaan, vaan kiusaamista tapahtuu myös loma- ja vapaa-aikana. Fyysinen väkivallan loppuminen jatkuu lähestulkoon aina henkisenä kiusaamisena, mikäli kiusaamisen syitä ja seurauksia ei ole perin pohjin yhteistyössä selvitetty. Henkistä kiusaamista on muun muassa ryhmästä pois sulkeminen, ivalliset katseet, naureskelut, kuiskuttelut, ilmeet ja eleet, vitsit ja huijaaminen eli nuorisokielellä pränkit. Kiusaaminen voi olla niin hienovaraista ja peiteltyä, ettei opettaja sitä huomaa. Mutta kiusattu huomaa ja tuntee!
Kiusaaminen tapahtuu usein porukalla, jolloin kiusaajat saavat kiusaamisesta yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä johtaa vakavampiin tekoihin ja seurauksiin.
KIUSAAMINEN ei ole pelkkä teko. Kiusaaminen on kiusaajan oppima ja hyväksymä mielenmalli suhtautua lähimmäiseensä, kaveriin. Jos kiusaajan mielenmallia ei saada muutettua, eikä häntä saada tuntemaan ja ymmärtämään lähimmäisensä kärsimystä ja tuskaa, kiusaaminen ei lopu rangaistuksista huolimatta. Anteeksipyyntö ja anteeksiantaminen sekä kiusatun tukeminen ovat välttämättömiä tilanteen eheyttämiseksi. Monen kiusaajan sisältä löytyy hämmentynyt tyttö tai poika, jolla saattaa monista syistä olla sisällään patoutunutta surua, joka purkautuu vihamielisyytenä. Aikuisten tulisi nähdä kiusaaminen kokonaisvaltaisesti kiusatun uskaltautuessa avautumaan tilanteestaan, kiusaamista ei saa sivuuttaa tai vähätellä! Usein kiusaajat uhkaavat pahemmilla toimilla, mikäli kiusaaja kertoo kiusaamisesta. Jokaisen tehtävä on puuttua havaitsemaansa kiusaamiseen, tapahtuipa se missä tahansa. Vanha hyvä malli on ”koko kylä kasvattaa”. Se tarkoittaa kenen tahansa lapsen ja nuoren ojentamista sanoin, silloin kun he käyttäytyvät väärin. Tästä lapsen omien vanhempien tulisia olla kiitollisia, ei heittää syytösvyyhtiä ojentajan niskaan.
Tiina Kiviaho
