Evijärven laaja hyvinvointikertomus paljastaa lukujen valossa, mitä evijärveläisille kuuluu ja kuinka heillä menee. Yritteliäällä kuntalaisella on keskimäärin lisääntyvästi terveydellisiä ongelmia.
EVIJÄRVEN kunnanhallitus hyväksyi 17. helmikuuta Evijärven laajan hyvinvointikertomuksen vuosista 2021–2025 ja valtuusto saa sen käsiteltäväkseen kevään aikana. Kyseessä on lakisääteinen raportti ja suunnitelma, jonka johtoryhmä on kunnan hyvinvointityöstä vastaavana toimielimenä valmistellut yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Väestön hyvinvointia on tarkasteltu indikaattoritiedon perusteella verraten kunnan aiempiin tietoihin sekä Lappajärven, Vimpelin ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvoon.
Evijärven kunnan haasteet ovat pitkälti samoja kuin muissa pienissä maaseutukunnissa Suomessa: väestö vähenee ja vanhenee hiljalleen. Samalla huoltosuhde heikkenee; Evijärven kunnan huoltosuhde (85,6) on maakunnan keskiarvoa (74,3) heikompi. Evijärven sairastavuusindeksi on varsin korkea.
Lapsiperheiden osuus perheistä on Evijärvellä 33,5 prosenttia. Määrä on pysynyt pitkään melko vakiona, ollen kuitenkin loivassa laskutrendissä. Yhden vanhemman perheitä on Evijärvellä 14,9 prosenttia, maakunnan keskiarvoa (20,3) vähemmän, mutta ero on viime vuosina kaventunut.
Lähtömuuttajien määrä oli laskeva vuosina 2019–2021 ja samalla tulomuuttajien kasvava. Vuonna 2021 kuntien välinen nettomuutto oli positiivinen, kun maakunnassa keskimäärin nettomuutto oli lievästi negatiivinen. Työllisten osuus väestöstä pysyi melko vakiona (39,6 prosenttia) ja oli vuonna 2021 lähellä Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa (41,1 prosenttia). Vuonna 2021 Evijärvellä työttömiä työvoimasta oli 5,2 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien osuus niin ikään reilusti alle keskiarvon.
Koulutustaso Evijärvellä on parantunut tasaisesti vuosien ajan, mutta on edelleen selvästi maakunnan keskiarvon alapuolella. Kuitenkin kunnan yleinen pienituloisuusaste on ollut vuosia Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa matalampi ja pienituloisten osuus on edelleen vähentynyt. Myös lasten pienituloisuusaste on alle maakunnan keskiarvon. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden työikäisten osuus on Evijärvellä alhainen (0,5 prosenttia). Toisaalta yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien osuus on hieman noussut (3,3 prosenttia vuonna 2021), mikä on kuitenkin selvästi maakunnan keskiarvoa (9,1) vähemmän.
Mikä selittää matalan koulutustason ja pienen pienituloisuusasteen yhtälöä, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Leila Pettersson-Qvist?
–Selittäisin ilmiötä erittäin voimakkaalla yrittäjyydellä ja yrittäjähenkisyydellä. Evijärvellä oli rekisteröitynä Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2023 499 yritystä. Evijärveläiset ovat erittäin yrittäjähenkisiä, aktiivisia ja yhteisöllisiä.
Mielenterveyden haasteet kasvussa
MIELENTERVEYDEN ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen16–24-vuotiaiden osuus on hieman kasvanut. Työkyvyttömyyseläkettä saavien 25–64-vuotiaiden osuus on laskenut vuodesta 2019 alkaen, mutta sairauspäivärahaa saaneiden osuus on kasvanut. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sekä 15–49- että 50–64-vuotiailla ovat kasvaneet.
Hyvinvointikertomuksessa todetaan, että Evijärvi on maakunnan tason yläpuolella ikäihmisten erityiskorvattavissa psykoosilääkkeissä sekä muiden erityiskorvattavien lääkkeiden käytössä, vaikkakin kehitys on ollut parempaan suuntaan. Yleisesti ottaen kaikki ikäryhmät huomioiden Evijärven kuntalaisten sairaalahoidossa olleiden hoitopäivät ja hoitojaksot, vuodeosastohoidon hoitopäivät ja hoitojaksot ovat paljon alhaisemmalla tasolla kuin maakunnalliset luvut. Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit, vuodeosastohoito sekä aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit ovat kasvaneet. Päihdehuollon avopalveluiden asiakasmäärä on kasvussa, mutta suhdeluku on merkittävästi alhaisempi kuin maakunnallinen. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus 16-64-vuotiailla on kasvanut voimakkaasti ja on maakunnallista vertailulukua huomattavasti korkeampi, mutta erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset ovat laskeneet,
Suurimpana haasteena kuntalaisten terveyttä ajatellen Qvist-Pettersson näkee mielenterveydellisten haasteiden kasvun eri ikäisten parissa.
–Jokainen varmaan jossain elämänvaiheessa kokee haasteita kyseisellä alueella, mutta olennaista on, että tällöin osaa ja uskaltaa pyytää apua. Tärkeää on myös, että haasteet ymmärretään ja yksilö saa apua mahdollisimman nopeasti. On tärkeää, että mielenterveydellisistä haasteista puhutaan avoimesti.
–Hyvinvointiin liittyen positiivisena asiana haluan nostaa esille edelleen hyvin alhaisen työttömyysluvun ja pitkäaikaistyöttömien vähentymisen.
Vastuu hyvinvoinnista on ennen kaikkea yksilöllä
EVIJÄRVEN KUNNAN hyvinvointisuunnitelmassa painopistealueiksi ja kehittämiskohteiksi on määritelty muun muassa kaiken ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, liikunnan ja kulttuurin harrastusedellytysten aktiivinen edistäminen sekä elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen. Kunnan edellytykset vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ovat kuitenkin rajalliset.
Mitkä tahot voisivat tai keiden tulisi mielestänne ottaa vastuuta ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista?
–Ensimmäisenä vastuutahona on yksilö itse eli kaikki lähtee yksilöstä itsestään ja hänen tekemistään valinnoista elämässä. Tukena jokaisella on toivottavasti lähimmäisten verkosto. Omilla valinnoillaan ei kuitenkaan voi vaikuttaa terveydessä ja hyvinvoinnissa aivan kaikkeen, ja siksi tarvitsemme erilaisia palveluja. Niinpä toisena vastuutahona yksilön terveyttä ja hyvinvointia edistävät kaikki kunnan palvelut (kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, varhaiskasvatus, opetustoimi, kirjasto ja niin edelleen). Kolmantena vastuutahona mainitsen hyvinvointialueen tarjoamat palvelut, joiden tulee edistää yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Neljäntenä mainitsen kolmannen sektorin eli seura- ja yhdistystoiminnan. Tämä toiminta on yleensä paikallista, lähellä yksilöä olevaa äärimmäisen tärkeää yhteisöllistä palvelua. Kaikki edellä mainitut tahot ottavat yhteistyössä vastuuta omasta ja muiden terveydestä.
Lue myös nämä
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenlasku kannattaa tänäkin vuonna tarkistaa – Järviseudun sanomat