ALAJÄRVELÄISEN Punaisen Tuvan Viinitilan Kupliva kuohuviini osallistui Agri-INNO 2024 -kilpailuun, joka on vuodesta 2018 alkaen järjestetty maataloussektorin innovaatiokilpailu. Kilpailuun Kuplivaa ehdotti toinen alajärveläinen toimija. Palkinnon myöntämisen perusteena on innovaatio, joka tuo positiivista imagoa maataloustoimialalle ja josta voi kehittyä kansainvälisestikin merkittävä palvelu tai tuote. Kupliva ei tänä vuonna yltänyt voittoon, mutta messuilla oleminen herätti mielenkiintoa kansallisissa ja kansainvälisissäkin toimijoissa. Näkyvyyttä Punaisen Tuvan Viinitila sai myös Suomen metsänhoitoyhdistyksen Metsäpäivillä 24.–26. lokakuuta, jossa Jussi Keijonen esitteli ja maistatti mahlajuomia messuväelle.
–Metsäpäivillä oltiin esittelemässä Kuplivaa puutuotteena. Monelle metsäasiantuntijalle tuli oivallus, että näinhän puuta pitää käyttää. Meillä on kaksi tuotetta, Kohina ja Kupliva, joissa koivunmahla on yksi pääraaka-aineista. Viineissä veden osuus on yleensä 50 prosenttia, ja näissä viineissä vesi on korvattu täysin koivunmahlalla. Mahla tuo viiniin aavistuksen tanniinisuuden tunnetta, vaikka sitä siinä ei ole. Tanniineja on ainoastaan rypäleen kuoren alla, kertoo Keijonen.
Innostus mahlan käyttöön tuli joitain vuosia sitten mahlankäyttöön liittyvän hankkeen myötä, jossa Viinitila oli mukana.
–Aluksi ajateltiin, että koivumahla sopii valkoviineihin, mutta ne kokeilut eivät onnistuneet. Mahla on haastava valmistuksessa, monen kokeilun yhteydessä täytyi todeta, että mahla ei siihen sovi. Lopulta puna- ja kuohuviinien kokeilussa onnistuttiin.
Punaisen Tuvan Viinitila on Suomen ensimmäisiä viinitiloja ja ensimmäinen alkoholintuottaja, joka on saanut kaikkiin tuotteisiin Hyvää Suomesta -joutsenlipun käyttöoikeuden. Viinitilalta tuotteita viedään jonkin verran Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan. Hyvä viennin aloitus Kiinaan loppui koronapandemian myötä. Mustaviini- ja aronianmarjoista sekä mustikasta valmistettu Kohina on ainoa kotimainen viini, joka on valittu Helsingin Sanomien viikon viiniksi ja parhaaksi suomalaiseksi ruokaviiniksi. Lisäksi se sai 2023 kultamitalin Vuoden Viinit punaiset marjaviinit -sarjassa. Valkoviinimarjoista valmistettu Kupliva mahlaskumppa puolestaan sai pronssia samana vuonna Kuohuvat marjaviinit -sarjassa. Molemmat viinit ovat virallisesti Suomi 100 -merkin alla.
Keijonen suosittelee Kohinaa joulupöytään kinkun seuraksi ja Kuplivaa itsenäisyyspäivän tai uudenvuoden juhlallisuuksiin.
–Kiinassa arvostetaan puhtaita erikoistuotteita ja Suomalainen Joutsenlippu -merkillä on siellä kova arvo. Tällä hetkellä seurataan Kiinan tilannetta ja markkinoille palataan heti, kun on sopiva hetki.
Aiheesta aiemmin julkaistua (juttu jatkuu linkin jälkeen)
Mahla – pohjolan oma voimajuoma – Järviseudun sanomat
Koivumahlalla arvoa puulle
KOIVUMAHLAN Viinitilalle toimittaa soinilainen Nature Paavolan tila, jossa koivumahlaa on kerätty vuodesta 2018 lähtien. Ari ja Tiina Aittolampi kertovat, että mahlaa kerätään letkulinjastolla, jossa noin 15 puusta menee letkut yhteen isoon keräysputkeen. Keräilypaikasta mahla pumpataan tuotantotilan vieressä olevaan välisäiliöön ja lisätään sitruunahappoa tarvittaessa säilyvyyden takaamiseksi. Mahla pumpataan suodatukseen sekä kuumakäsittelyyn, jonka jälkeen mahla pakataan erikokoisiin pakkauksiin.
–Yhteistyö Jussin kanssa taisi alkaa vuonna 2020. Meillä on alkoholiton Kuohumahla-juoma, jota Jussi esitteli ja maistatti meidän puolestamme Metsäpäivillä. Sitä on myynnissä myös Viinitilalla, niin Jussin ei tarvitse itse ruveta alkoholitonta juomaa tekemään. Naapurikuntia kun ollaan, niin tehdään yhteistyötä.
Mahlan keruu kestää kahdesta kolmeen viikkoa termisen kevään alkaessa huhti-toukokuussa päättyen siihen kun koivun silmu alkaa pullistua. Mahla on monipuolinen luonnontuote, jota voi käyttää ruoan laitossa, leipomisessa ja kosmetiikassa, kuten kasvovetenä. Nature Paavola on vienyt mahlaa maatiloille, jotka tekevät itse jäätelöä.
–Tuhannen puuta on valjastettu mahlan keräykseen. Kerätään sen verran mitä vuodessa tarvitaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puusta voidaan ottaa mahlaa kymmenkunta vuotta. Jos pidempään jatkaa, niin alkaa lahovika.
Yksi puu voi tuottaa jopa 24 000 euron lisäarvon
Punaisen Tuvan Viinitila osallistui yhdessä Järviradion kanssa Metsäpäiville. Järviradion Markku Mäenpää teki laskelmia puun arvosta mahlan käytössä. Laskelmien mukaan puun jalostusarvo nousee huikeisiin lukemiin. Yhdestä koivusta saa viisi litraa mahlaa päivässä ja keräysaika on 20 päivää. Vuosittain yksi koivu tuottaa 100 litraa mahlaa. Yhden puun keräysaika on 10 vuotta ja mahlan tuotto 1 000 litraa. Jalostettuna 0,75 litran Mahla Kuplivaan pullon arvo on yhdeksän euroa. 1 000 litrasta mahlaa saadaan 266 pulloa, jonka myyntihinta on 2 400 euroa vuodessa. Kymmenen vuoden myynnin arvo on näin ollen 24 000 euroa.
–Laskelmat on keskimääräisiä. Koivun ikä on noin 60–70 vuotta, eikä se tahdo kelvata edes vaneriteollisuuteen. Mahlan keräyksen jälkeen puuhun voi laittaa pakurikääpää kasvamaan 10 vuodeksi. Sitten puun voi kaataa polttopuuksi ja kantoon voi istuttaa vielä arvokasta lakkakääpää. Näin koivulle saa enemmän arvoa pitkällä aikavälillä, Aittolammet selventävät.
Lue lisää täältä
