Lähimmäisen ruokailussa tarjolla on ilmainen ateria, ja ennen ruokailua on sanankuuloa, jossa vuorossa oleva puhuja kertoo ajatuksistaan ja usein elämänkokemuksistaan peilaten niitä johonkin Raamatun kohtaan.
–Lähimmäisen ruokailut ovat alkaneet vuonna 2019. Seurakunnan pastori Kari Saarikalle ehdotti, että lähdettäisiinkö kokeilemaan tällaista toimintaa, kertoo Tuula Heikkilä.
Eläkkeellä oleva Tuula on työelämävuosinaan työskennellyt 20 vuotta palvelukoti Maijalan keittiötehtävissä.
–Koska ruuanlaitto- ja keittiötyöt isommalle porukalle olivat tuttuja, uskalsin ottaa vastuun harteilleni. Olen kokenut, että tämä vapaaehtoistyö seurakunnassa näin palvellen on antanut itselleni paljon. Työ ei tunnu pakolta, ja tänne on aina mukava tulla. Meitä on täällä kerralla neljästä kuuteen naista työskentelemässä, kemiat sopivat yhteen, ja porukkamme on tiiviisti hitsaantunut yhteen. Jokainen on löytänyt paikkansa porukassa. Työ on vapaaehtoistyötä. Saamme toisiltamme tukea ja voimme puhua ja jakaa keskenämme mieltä painavia asioita, miettii Tuula.
Ruokatarvikkeet tulevat lahjoituksena
Perunoita lukuun ottamatta kaikki ruokailuun tarvittavat ainekset tulevat lahjoituksena Lappajärven S-marketista. Naiset kiittävätkin suuresti paikallista kauppaa ruokailun mahdollistamisesta. Ruoka pakastetaan, kun se tulee kaupasta. Ruokailusta ylijäävää ruokaa ja aineksia saa halutessaan myös mukaan kotiinsa.
Ruokailijat ovat sekä seurakuntalaisia että ulkopuolelta tulevia.
–Mitään kynnystä tulla ruokailuun meillä ei ole, kaikki ovat tervetulleita. Ruokailu on ilmainen, mutta kenenkään tarvitse tuntea itseään vähävaraiseksi, emmekä kysele seurakunnan jäsenyyttä tai uskon määrää. Monet saattavat varsinkin pienellä paikkakunnalla pelätä leimautuvansa jotenkin osallistuessaan ruokailuun, mutta näin ei pidä ajatella. Yksi tarkoituksemme on myös järjestää yksinäisille ihmisille mahdollisuus kohdata toisiaan. Meillä kävijöistä valtaosa on eläkeläisiä, mutta tänne ovat tervetulleita vaikkapa kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat lapsineen, ja kuka tahansa. Ja vaikka ruokailijat ovat halunneet myös kuulla puheen, sitäkään ei vaadita keneltäkään, sanankuulo on vapaaehtoista, voi osallistua pelkästään ruokailuunkin, rohkaisee Tuula.
Erityisesti yksinäiset eläkeläiset pitävät mahdollisuudesta keskusteluun keskenään.
Jopa 60 ruokailijaa osallistuu tapahtumaan
Lähimmäisen ruokailuun osallistuu yleensä noin 50 henkilöä, mutta yli 60 ruokailijaakin on ollut samaan aikaan paikalla.
Hengen ravinnosta Lähimmäisen ruokailuissa lähiviikkoina vastaa paluumuuton Lappajärvelle tehnyt Markku Tuomaala. Hän on toiminut aiemmin muun muassa kiertävänä evankelistana. Lappajärven Karvalassa kasvanut Markku kertoi puheessaan miettineensä jo pikkupoikana ikäisekseen syvällisiä hengellisiä kysymyksiä luettuaan Raamatusta esimerkiksi Jeesukseen uskovien hukkumattomuudesta, mietiskellen omaa kohtaloaan, ja oliko hänen uskonsa oikeanlainen. Maanantain puheessaan hän pohti, kuinka Titanicin ja Estonian paljon uhreja vaatineissa haaksirikoissa hukkuminen tuli monien kohtaloksi asemaan ja uskoon katsomatta. Hädän hetkellä kuitenkin oli, ja on, kahdenlaisia ihmisiä suhteessaan ruumiinsa kuolemaan: toivon ja varmuuden omaavia, ja toisaalta niitä, jotka joutuvat kauhun ja epätoivon valtaan.
Hyvä yhteishenki poiki naistenillat
Lähimmäisenruokailujen järjestämisen hyvä yhteishenki ja tarve jakaa yhteisiä asioita sai naiset myös järjestämään naisille suunnattuja iltoja. Lähimmäisenruokailun tapaan naistenillat ovat kaikille avoimia, kuntarajoistakaan riippumatta. Tilaisuuksissa on yhteislaulua, todistusta, rukousta, ja puhujana Vimpelin Helluntaiseurakunnasta Leena Kataja. Naisten yhteisille kokoontumisille on tarvetta, sillä naisilla on paljon samanlaisia toisiaan yhdistäviä asioita ja kokemuksia, vaikka ikä, elämäntilanteet ja taustat olisivatkin erilaisia, ja monelle naiselle voi olla helpompaa puhua ja avautua asioista vain naisporukassa. Naisteniltoja järjestetään kerran kuukaudessa torstaisin.
Tiina Kiviaho
