Ottaako hermoon? – pari asiaa Vagushermosta 

Johanna Korkea-aho tunnustaa hamstrailevansa kirjoja ja lankoja. –Niitä ei voi olla ihmisellä liikaa. Yleensä luen sellaisia opuksia, joihin palailen tuon tuosta. Eniten tulee luettua tietokirjallisuutta.
Johanna Korkea-aho tunnustaa hamstrailevansa kirjoja ja lankoja. –Niitä ei voi olla ihmisellä liikaa. Yleensä luen sellaisia opuksia, joihin palailen tuon tuosta. Eniten tulee luettua tietokirjallisuutta.
Johanna Korkea-aho tunnustaa hamstrailevansa kirjoja ja lankoja. –Niitä ei voi olla ihmisellä liikaa. Yleensä luen sellaisia opuksia, joihin palailen tuon tuosta. Eniten tulee luettua tietokirjallisuutta.
Johanna Korkea-aho tunnustaa hamstrailevansa kirjoja ja lankoja. –Niitä ei voi olla ihmisellä liikaa. Yleensä luen sellaisia opuksia, joihin palailen tuon tuosta. Eniten tulee luettua tietokirjallisuutta.

VAGUSHERMO säätelee autonomisen hermoston peruselintoimintoja kuten esimerkiksi hengitys ja syke. Sitä kutsutaan myös sielunhermoksi ja kiertäjähermoksi. Vagushermo ei kommunikoi ainoastaan kehon eri osien kanssa, vaan myös ihmisestä toiseen. Käytännössä vagushermo siis yhdistää KOKO hermostosi. Yksi sen tärkeimpiä tehtäviä on välittää suojareaktioita käynnistäviä viestejä ja valmistaa keho selviytymistilaan. Sama toimii myös toisinpäin. Vagushermo välittää viestiä, että olet turvassa, jotta keho voi palauttaa normaalit toiminnot takaisin päälle. Ei siis ole ihme, että parasympaattista* hermostoa aktivoivat harjoitteet vaikuttavat niin kokonaisvaltaisesti.  

Stressiä kutsutaan usein uudeksi kansantaudiksi. Jostain muistan lukeneeni tutkimuksen, että tänä päivänä hermostomme saa ärsykkeitä 20 000-kertaisesti enemmän kuin esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten. Miettikää sitä ärsykkeiden määrää! Siksi jaksan jauhaa erilaisten harjoitteiden arkipäiväistämisen puolesta. Tasapaino ei ole pysyvä olotila, emmekä me aina edes tunnista hermoston ylivireystilasta johtuvia oireita. Saatamme kärsiä esimerkiksi suolisto-oireista, iho-oireista, uniongelmista tai niska-hartiaseudun kivuista osaamatta yhdistää niitä kuormitukseen. Yhdessä yhdennentoista aivohermon kanssa vagushermo hermottaa myös trapezius- ja päännyökkääjälihasta. Tästä syystä niskat helposti jumiutuvat kun ”ressiä” pukkaa (tiedostamme sitä tai emme)!  

SEURAAVA HARJOITUS lisää verenkiertoa ja palauttaa turvallisuuden tunnetta vagushermon säätelyn kautta. Tämä on helppo, mutta älyttömän kokonaisvaltainen harjoitus, erityisesti säännöllisesti tehtynä.

–Istu hyvässä ryhdikkäässä asennossa. 

–Käännä päätäsi ensin vasemmalle puolelle, rauhallisella liikkeellä, sitten oikealle puolelle. Palauta sitten katse jälleen keskelle. 

–Pidä nyt pää paikallaan, mutta vie pelkkä katse vasemmalle. Kallista sitten päätäsi kohti vasenta hartiaa ja pidä koko ajan katse vasemmalla. Pysy näin jos mahdollista, kunnes tunnet huokaisun, nielaisun tai haukotuksen. Tähän voi mennä joskus lyhyempi, joskus pidempi aika. Sen jälkeen palauta katse suoraan ja nosta pää paikoilleen. 

–Toista sama oikealle puolelle, eli katse oikealle ja käännä päätä kohti oikeaa hartiaa. Odota jos mahdollista nielaisu, haukotus, huokaisu. 

–Koita lopuksi kääntää päätä puolelta toiselle samoin kuin alussa. Huomaatko liikeradassa eroa? 

OMASTA hyvinvoinnistasi vastaat vain ja ainoastaan sinä. Sitä vastuuta ei pidä sysätä minkään tahon harteille, eikä uhriutuminen ole koskaan auttanut ketään voimaan paremmin. Ota ohjat käsiisi ja tee pieniä tekoja itsesi hyväksi päivittäin.  

Johanna Korkea-aho 

*parasympaattinen hermosto on osa autonomista hermostoa. 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.