Musiikkiopistolla opitaan monenlaisia taitoja 

Kortesjärven kevätkonsertissa esiintyi huilisti Ina Nyqvist. Kuva: Erna Westerlund.
Kortesjärven kevätkonsertissa esiintyi huilisti Ina Nyqvist. Kuva: Erna Westerlund.

TÄNÄ vuonna 30 vuotta täyttäneen Härmänmaan musiikkiopiston opettajien mottona on, että työtä tehdään tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. Opiston suosiosta kertoo se, että vuosittain eri toimipisteissä musiikkia opiskelee noin 450 oppilasta.  

–Musiikki on iloa ja riemua, ja sen tarkoituksena on oppimisen ohella tuottaa hyvää mieltä ja ilahduttaa soittajaa ja kuulijaa, tiivistää opiston rehtori Päivi Paavola opiston tavoitteen. 

MUSIIKKIOPISTOLLA on toimintaa Alahärmässä, Kauhavalla, Kortesjärvellä, Lappajärvellä ja Ylihärmässä tällä hetkellä kahdenkymmenen opettajan voimin. Opistolla voi opiskella laulua ja tavallisimpien instrumenttien soittamista. Opetusta annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaisesti.  

–Opiston vahvuutena on, että oppilas etenee oman yksilöllisen musiikin opinpolkunsa mukaisesti. Etenemisvauhdin määrää se, miten omaan soittimeen pääsee sisälle ja miten paljon harjoittelee. 

Perusopintojen jälkeen oppilas voi harjoittaa syventäviä opintoja myös rytmimusiikin puolella eli opiskella bändisoittoa eli soittamaan sähkökitaraa, -bassoa, kosketinsoittimia, laulua tai rumpujen soittoa. Näissäkin on mahdollista edetä syventävien opintojen tasolle. Täällä siis ei opiskella pelkästään klassisen musiikin instrumentteja, toteaa Paavola.  

–Ensisijaisesti opistossa haetaan omaa soiton iloa ja riemua, mutta toki myös erityisosaamista. Joillakin on vahva oman musiikin tekemisen halu, johon haetaan työkaluja. Muutama oppilas on edennyt tekemään omaa musiikkia, säveltämään, sanoittamaan ja sovittamaan, ja iloksemme olemme voineet auttaa tällä matkalla.   

REHTORI sanoo iloitsevansa hyvästä yhteistyöstä Kauhavan kaupungin ja Lappajärven kunnan eri toimijoiden kuten päiväkotien ja koulujen sekä kulttuuripalveluiden kanssa. Toinen erityiskiitoksen saava taho ovat Alahärmän, Kauhavan ja Kortesjärven Musiikinystävät -yhdistykset, joilla on soitinpankki. Sieltä oppilas voi lainata soitinta, jotta ei kokeiluvaiheessa tarvitse ostaa arvokasta instrumenttia.  

Perusopinnoissa oppilaita on 7-vuotiaista aina 19-vuotiaisiin saakka. Opinnoissa etenemisvauhti on hyvin yksilöllinen kuten sekin, kauanko opistolla viivytään. Kouluasteelta toiselle siirtyminen on taitekohta, jossa musiikin opinnot saattavat keskeytyä. Näitä ovat alakoulusta yläkouluun meno sekä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtyminen.  

OPPILAAN paneutuneisuuden mukaan opistosta voi saada perusopintojen tai syventävien opintojen todistuksen, taiteen perusopetuksen tai musiikin laajan oppimäärän todistuksen. Sillä voi suoritettujen lukio-opintojen jälkeen hakea opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan tai musiikin ammattikorkeakouluun. Musiikkiopiston opintojen jälkeen voi hakea myös toisen asteen koulutukseen muusikon perusopintojen linjalle. Vaihtoehtoja on siis kosolti.  

Musiikkiopiston vuosibudjetti on yli 800 000 euroa, joka tulopuolella koostuu valtionosuuksista, kuntien osuuksista sekä lukukausimaksuista.   

Musiikkiopiston tavoitteena on opettaa lapsille ja nuorille instrumenttinsa ohella pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä sekä rohkeutta ja varmuutta esiintymiseen. Yhdessä soittaminen vahvistaa tiimityötaitoja. Samoin soittoharrastus opettaa itsensä johtamiseen, kun pitää vastata harjoittelun toteutumisesta.  

Aino Alppinen 

Päivi Paavola, opettaja itsekin, sanoo, että parasta on lapsen silmistä loistava ilo, kun näkee hänen oivaltavan oppineensa. Kuva: Pekka Paavola.

Lisää juttuja musiikkiopistojen toiminnasta

Mainos

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti