KOVIN vähäiselle huomiolle on mediassa ainakin toistaiseksi jäänyt uuden Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava 2050 -ehdotus, johon mielipiteensä voi lausua 10.3. saakka. Laaja asiakirjakokonaisuus on netissä kaikkien saatavilla.
Tuskin koskaan on pohjalaismaisemaa ja luontoa muokattu niin suuresti ja nopealla aikavälillä, kuin kaavaehdotuksen suunnitelmien alueellamme käydessä ehkä toteen. Maakuntakaava sisältää toki paljon muutakin kuin ehdotuksia tuulivoima-alueista, mutta väitän, että juuri tuulivoimarakentaminen vaikuttaa laajimmin maisemaan, ihmisten ja luonnon elinympäristöön, viihtyvyyteen ja matkailuun.
Jotta jokaiselle aukeaisi totuus ainakin joiltain osin heti ilman pitkää luku-urakkaa, kannattaa tutustuminen kaava-aineistoon aloittaa kohdeluettelon valokuvista. Karua katseltavaa! Jo hyvin vajavaisestikin kaava-aineiston teksteihin perehtyneenä voin todeta aineiston olevan ristiriidassa itsensä kanssa. Tulee mielikuva, että nyt oikea käsi ei ihan tiedä, mitä vasen käsi on tekemässä. Tai päinvastoin. Luonnoksessa ylevästi ja kannatettavasti todetaan luonnonsuojelun ja viherrakenteen tärkeys, ja että erityistä huomiota kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen, sekä alueiden ekologisen käytön kestävyyteen. Maakuntakaavan sisältövaatimuksista on toki säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta paljolti maakunnilla on vapaat kädet painotusten ja alueiden käytön suhteen.
Miten edellä mainittuun tavoitteeseen ja periaatteeseen soveltuu ehdotus, jossa potentiaalisia tuulivoima-alueita on ehdoteltu ympäri maakuntaa lainkaan perehtymättä, kuinka tavoitteet toteutuisivat voimaloiden noustessa horisonttiin? Tiedustellessani yli vuosi sitten Maakuntaliitosta, millä perusteella uusia tuulivoima-alueita ehdotukseen laitetaan, sain vastaukseksi, että mitään sopivuutta luonnonarvojen, kulttuurimaisemien saatikka ihmisten elinympäristön osalta ei tutkita, vaan digitaalisen paikkatiedon perusteella kartta-aineistosta nousevat esille alueet, joilta on joka suuntaan tiheämpään asutukseen nähden tietty matka. Ja nyt nämä alueet siis komeilevat maakuntakaavaehdotuksessa! Näin asukkaita viedään kuin pässiä narussa!
Lappajärven osalta Iso-Saapasneva on ehdotuksessa siitäkin huolimatta, että Ely-keskus suhtautui hankkeeseen kriittisesti. Puolustusvoimat torppasi Lappajärveä koskevat muut suunnitellut tuulivoima-alueet. Herää kysymys, mikä on oikeasti Elyn painoarvo ja asema, jos sen asiantuntijuuden yli kävellään maakuntahallinnossa? Tulevaisuudessa Saapanevan potentiaaliselle tuulivoima-alueelle olisi mahdollista rakentaa lisää voimaloita, kunhan nyt saataisiin ensin lupa seitsemälle.
Maakuntakaava ei ole mikä tahansa ”paperilappunen”, vaan se ohjaa kuntien kaavoitus- ja viranomaispäätöksiä, ja on ohjeena laadittaessa alueen kuntien yleis- ja asemakaavoja. Vaikka kunta lopullisesti päättää alueensa kaavoista, maakuntakaava ohjaa voimakkaasti esimerkiksi tuulivoimarakentamista. Jos jokin alue on maakuntakaavaan tuulivoimalle potentiaaliseksi alueeksi osoitettu, on myöhemmin entistä vaikeampi estää alueelle tuulivoimarakentaminen, vaikka alue ei tosiasiassa olisi siihen tarkoitukseen lainkaan sopiva.
LAPPAJÄRVI ympäristökuntineen on hakenut, ja todennäköisesti tulee saamaan 2024 Unescon myöntämän Global Geopark -statuksen. Lappajärvi luokitellaan syntyhistoriansa ja maisemansa perusteella kansainvälisesti arvioiden harvinaiseksi ja arvokkaaksi. Geoparkia pidetään matkailuvalttina alueellemme, mitä se varmasti tulevaisuudessa olisikin. Ristiriitainen ja surullinen olo taatusti tulisi myös aasialaiselle taikka saksalaiselle tuulivoimaloiden alta Euroopan suurinta kraatterijärveä ja Geopark-kohdetta sekä luonnonharmoniaa tavoittelemaan tulleelle turistille, kun horisontissa vilkkuisivat lukuisat tuulivoimalat keskellä metsä- ja suoluontoa!
Onko käynyt niin, että ”vasen käsi” ymmärtää seudun ainutlaatuisuuden, ”oikean käden” suhmuroidessa sinnikkäästi erilaisissa palavereissa, iltakouluissa ja strategiakokouksissa saadakseen kansainvälisestikin harvinaisen kohteen laitamille teollisuusalueita luomaan uudenlaista myrkynvihreän ruskeaa kulttuuri- ja maisemaperinnettä?
Tuulivoimarakentamisen maisemahaitta ei kunnioita kuntarajoja, siksi joka kunnasta asukkaiden tulisi antaa mielipide nyt, kun on sen aika. Kaavan laadinnan periaatteena vuorovaikutuksen järjestämisessä on avoimuus ja aktiivinen vuoropuhelu eri osapuolten kesken kaikissa kaavan vaiheissa. Pidetään me, vailla poliittista meriittiä tai virkamiesstatusta olevat ”tavan tallaajat”, tästä oikeudestamme ja periaatteesta kynsin hampain, tai sanoisinko, sanavalmiin suun sekä kirjoitusvalmiin käden turvin, huolta! Vuoropuhelua asiasta kanssani haluavat saavat puhelinnumeroni toimituksesta.
Tiina Kiviaho
