Anne Lauttamus sairastui ympäristöyliherkkyyksiin vuonna 2012. Hän haluaa lisätä ihmisten tietoutta ympäristöyliherkkyydestä, jonka taustalta löytyy usein sama kaava: on perinnöllisiä tekijöitä ja homealtistus, jotka johtavat kemikaaliyliherkkyyteen ja sähköherkkyyteen.
Suomessa ympäristöyliherkkyydet luokitellaan häiriöksi, ja niihin suhtaudutaan psykosomaattisina oireina tai fobiana, kun esimerkiksi Ruotsissa niiden tautiluokitus on vamma ja ne määritellään työkykyä alentavaksi toimintarajoitteeksi.
–Tämä asettaa suomalaiset sähköherkkyydestä kärsivät hankalaan asemaan, vaikka EU on jo kauan sitten kehottanut jäsenvaltioitaan laittamaan sähkölle herkistyneiden asiat kuntoon. Täällä sähköherkkyyttä hoidetaan toiminnallisena häiriönä, vaikka tunnen useita tieteellisiä tutkimuksia, joissa sähkön aiheuttaman fysiologiset muutokset kehossa on todennettu, Lauttamus kertoo.
–Euroopassa on käytössä hyväksyttyjä verikokeita muutosten toteamiseen; hoitoja ei niinkään. Avain toipumiseen on päästä eroon paikoista, jotka aiheuttavat oireita. Kun on tapahtunut solumuutoksia ja muutoksia aivojen tasolla, ongelma on neurologinen. Fobian hoito ei silloin auta. Siedättäminen on pahinta, mitä voidaan tehdä, toteaa.
–Ihminen voi kokea olonsa paremmaksi, jos saa psyykkistä tukea, mutta sairaus ja verimuutokset eivät sillä katoa. Kun lääketiede ei osaa auttaa, ihmiset hakevat apua luontaishoidosta, puhtaasta ravinnosta ja antioksidanteista, akupunktiosta ja homeopatiasta.
Lauttamus kritisoi yleisen asenteen ja Käypä hoito- suositusten takana olevia tutkimuksia, joiden laatu ei täyttäisi nykyajan vaatimuksia.
–Ei ole ymmärretty, mitä todella tutkitaan, tutkimusasetelmat ovat olleet lähtökohtaisesti vääriä.
”Olen joutunut luopumaan lähes kaikesta, mitä olen rakastanut”
SAIRASTUMINEN on muuttanut Lauttamuksen elämän täysin.
–Olen joutunut luopumaan lähes kaikesta missä olen ollut hyvä ja mitä olen rakastanut: työkyvystä, osallistumismahdollisuuksista, sosiaalisesta elämästä. Olen silti onnekas moneen muuhun verrattuna: minulla on ollut talo, jossa olen voinut pitää eläimiä, enkä ole herkistynyt niille, ja olin saanut eläkepaperit jo aiemmin, toteaa Lauttamus.
Hän toimi ennen sairastumistaan muun muassa psykologia opettajana sekä esiintyvänä muusikkona.
–Oireet alkoivat hiiri- ja puhelinkäden säryllä ja kuumotuksella sekä pääkivulla. Olin aloittamassa juuri väitöskirjaa. Rakastin nettiä ja tiedon etsimistä.
Lauttamukselle sähköaltistus aiheuttaa unettomuutta. Yleisesti sähköherkiltä on verikokeilla todettu melatoniinin määrän lasku. Unettomuus puolestaan pahentaa kaikkia toimintahäiriöitä aiheuttaen väsymystä, aivosumua ja pyörtymistä.
–Saan rytmihäiriöitä jopa ohi ajavista hybridi- ja sähköautoista, tai tavallisista, jos niissä on avoinna oleva älylaite.
Arki on hyvin rajoittunutta ja yksinäistäkin.
–Yhteydet muihin ihmisiin ovat melko poikki, mutta yhdet ystävät vievät minua nyt katsomaan taloja. En voi käydä katsomassa äitiäni, koska hänellä on turvapuhelin ja langattomasti sydänkäyrää sairaalaan lähettävä laite, jotka säteilevät paljon. Sen sijaan luen paljon ja kirjoitan. Sähkövaloja en voi käyttää, mutta joskus luen taskulampun valossa. Hopealangasta valmistettu suojahuppu auttaa hieman sähkösäteilyn suhteen.
Langattomat verkot kouluissa on kielletty monissa maissa
LAUTTAMUS asettaa toivonsa IARC:n laajaan metatutkimukseen, jonka on määrä valmistua 2024. Sieltä saataneen pätevää näyttöä sähkön vaikutuksista terveyteen.
Lauttamus on huolissaan langattomien verkkojen sekä tuulivoimaloiden määrän lisääntymisestä, ne ovat sähköherkille riskitekijöitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Myös huoli lasten elämästä langattomien laitteiden ja verkkojen ympäröiminä huolestuttaa heitä. Esimerkiksi Ranskassa kouluissa langattomat laitteet on kielletty.
–Eri maissa sallitut sähköarvot ovat erilaisia, Suomessa sieltä korkeimmasta päästä. Suomessa vedotaan ICNIRPiin, joka määrittelee sallitut SAR-arvot, mikä siis kertoo lämpövaikutuksen siirtymisestä. Se on täysin vanhentunut asia, säteily vaikuttaa ihmiseen muutenkin kuin lämpövaikutuksen kautta, mikä on tieteellisesti todistettu: se muuttaa solujen toimintaa ja rakennetta katkomalla DNA:n kaksoiskierteitä. Tästä on Suomessakin tehty tutkimusta. Ongelma on, että WHO laatii suosituksensa ICNIRPin esitysten pohjalta ja Säteilyturvakeskus vetoaa WHO:n lausuntoihin. ICNIRP on saksalaisen teollisuuden perustama itsenäinen toimielin, joka ajaa vahvasti teollisuuden näkökantaa.
Lauttamus ennustaa, että samoin kuin aiemmin käytiin oikeutta tupakan, lyijyn, asbestin ja DDT:n haitallisuudesta, tullaan magneettikenttien, langattomien verkkojen ja matalataajuussäteilyn haitat toteamaan ajan myötä.
”Lehtijuttu pelasti henkeni”
JUTTU Järviseudun Sanomissa pelasti henkeni, muistelee Anne Lauttamus lehdessä kesällä 2013 julkaistua artikkelia.
–Olin ajolähdön edessä, en voinut asua voimakkaan sähköaltistuksen vuoksi kodissani ja laitoin lehteen ostoilmoituksen, johon tuli hyvin vähän vastauksia. Jutun julkaisun jälkeen meille tarjottiin hyvällä sijainnilla olevaa huonokuntoista taloa, jonka sitten ostimme.
Nyt Lauttamus on jälleen ajolähdössä.
–Talon kivijalka murentui viime talvena ja katto uhkaa romahtaa. Tukipalkin asentanut remonttimies sanoi, että ensi talven vaurioita talo ei enää kestä. Etsin syrjäisellä paikalla olevaa taloa, joka olisi kaukana suurjännitelinjoista, puhelinmastoista ja tuulimyllyistä, kuitenkin korkeintaan 35 kilometrin päässä Lappajärven kirkonkylästä.
