MELKOINEN vuosi. 2020 koronapandemioineen on koskettanut yhdistysten väkeä rajulla otteella, sillä monessa yhdistyksessä toiminta on jouduttu laittamaan tauolle jäsenten kuuluessa koronaviruksen riskiryhmään. Näin kävi myös Järviseudun Hengitysyhdistyksessä, jonka tammikuisessa kokouksessa Alajärvellä suunniteltiin tälle vuodelle maakunnallisen kesätapahtuman järjestämistä Lappajärvellä, kevätkokousta Vimpeliin sekä matkaa Pietariin.
Pelko koronaviruksesta koskettaa erityisesti hengityssairaita, koska sen sanotaan vaikuttavan keuhkoihin ja hengitykseen.
–Mitä tiedän tuttavistani, täytyy heidän olla valtavan varovaisia. Ei tohdi paljon liikkua ihmisten joukossa, ja erityisesti nyt kun tauti on leviämisvaiheessa, täytyy huolehtia tarkasti omasta hengitysterveydestä ja ehkäistä flunssaa. Useimmat varmasti ottivat influessapiikin. Huoli on se, kuinka koronarokote sopii, ja aiheuttaako se allergisia reaktioita, kertoi Järviseudun hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Lilja Lantela.
Filha ry on avannut Keuhkohuoli.fi puhelin-, chat- ja verkkopalvelun, joka keskittyy koronavirukseen ja keuhkoterveyteen liittyvään tietoon ja tukeen. Tukilinjalla vastaajina toimivat terveydenhuollon ammattilaiset.
JÄRVISEUDUN hengitysyhdistys on Hengitysliiton alainen ja toimii Alajärven, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja Soinin alueella. Sen tarkoitus on edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä hyvää elämää ja yhdenvertaisuutta kuntalaisina sekä toimia terveellisen elinympäristön puolesta. Yhdistyksen alla omaa toimintaansa järjestävät alaosastot eli Silmut Alajärvellä, Soinissa ja Lehtimäellä. Yhdistys vietti 30-vuotisjuhlaansa tammikuussa 2018. Lantelan lisäksi hallitukseen kuuluvat Pirjo Kantokoski, Raili Anttila, Kaija Kantola, Hanna Koivulampi, Päivi Kultalahti, Seppo Leväniemi (varapuheenjohtaja), Hilkka Luoma, Eira Moskajärvi ja Marja-Leena Saarinen.
Yhdistyksellä on 241 jäsentä. Tyypillisimpänä vaivana, josta jäsen kärsii, tai syynä hengitysyhdistykseen liittymiselle, ovat astman oireet (42 prosentilla). Allergista nuhaa on 12 prosentilla jäsenistä, uniapnea 9 ja keuhkoahtauma 6 prosentilla. 24 prosenttia ei ole ilmoittanut vaivaa tai syytä tai on sairastavan perheenjäsen. Keuhkofibroosipotilaita on muutamia.
–Uniapneaväen määrä on myös kasvanut viime vuosina valtavasti, samoin erilaiset allergiat, kuten ruoka-, siitepöly-, ja hajusteallergia, ja myös keuhkoahtaumapotilaiden määrä, Kantokoski totesi.
Vertaistukitoiminta yhdistyksessä on työn alla. Siitä on kerätty tietoa Hengitysliiton yhteyshenkilön avustuksella. Tarkoitus on aloittaa uniapneaa sairastavista. Heille toteutetaan tukiryhmä tilanteen salliessa.
KANTOKOSKI sairastaa itse sekä astmaa että uniapneaa. Ensin mainittu on kulkenut mukana 25 vuotta, uniapnea nelisen vuotta. Aikoinaan hän lähti hakemaan tietoa ja tukea niihin juuri hengitysyhdistyksen kautta. Mukana toiminnassa hän on ollut noin kymmenen vuotta.
Lilja Lantela sairastui 13-vuotiaana tuberkuloosiin ja vietti 11 kuukautta parantolassa. Vointi paranikin, ja hän sai viettää terveenä vuosikymmenen ennen kuin lääkäri totesi hänellä tuberkuloottisen astman. Sittemmin se on saanut seurakseen allergioita.
–Olin aluksi mukana tuberkuloosiyhdistyksen toiminnassa. Tuberkuloosiahan ei juuri nykyaikana ole. Ennen 1960-lukua sitä oli paljon. Myös astman lääkitys on mennyt tänä aikana hurjasti eteenpäin.
–Muistan, kuinka astmaan sairastuessani ajattelin, että joudun elää lasikopissa koko elämäni, Kantokoski naurahti.
–Yskään sairastumista täytyy kyllä varoa. Syksy on minulle vaikeinta aikaa, kun on kosteus ja luonnossa mätänemisprosesseja käynnissä. Jos on parikymmentä pakkasastetta, minun täytyy pysytellä sisällä. Keväällä on helpointa. Se on yksilöllistä, mikä kenelläkin tuntuu hyvältä ja huonolta, Lantela totesi.
–Itselleni talvi on vaikeinta, kun lämmittäminen kuivattaa ilmaa. Joskus keväällä pöly ottaa kovasti henkeen, kokee Kantokoski. –Viime talvena huomasin ensimmäisillä kylmillä, miten pakkanen otti henkeen. Vuosien myötä se ehkä pahenee.
JOULU on monelle astmaatikolle vaikeaa aikaa. Muovikuusten yleistyminen on helpottanut elämää.
–Aina kun meni jonnekin, missä oli oikea kuusi, sai haukkoa henkeään. Edelleen saa erilaisiin tilaisuuksiin ja kyläpaikkoihin mennessä varoa hajustettujen kynttilöiden ja joulukukkien varalta, Lantela totesi.
–Normaalikynttilöistäkin tulee oma hajunsa. Joulukukista itsellä menee amaryllis, se ei pahasti haise, sanoi Kantokoski.
Joulukirkossa rentoutuminenkaan ei aina onnistu. Kantokoski muisteli tapausta, kun hänen viereensä sattui ihminen, jonka vaatteet haisivat tupakalta, ja toinen, joka oli suihkutellut hajusteita reilulla kädellä.
–Hyvä, etten joutunut lähtemään pois. Moni käyttää tuoksuja säästelemättä. Esimerkiksi uimahallissa käydessä sen huomaa toisinaan. Ihmiset eivät ymmärrä, että yhä useampi on niille herkistynyt, ja voi saada pahojakin oireita. Samoin on tupakan savun laita. Vahvan tuoksuinen pyykinpesuainekin voi olla liikaa.
YHDISTYKSESSÄ muistutetaankin huolehtimaan itsestään ja omasta jaksamisestaan mahdollisimman hyvin. Astmaatikolle liikunta on ensiarvoisen tärkeää hapenottokyvyn kannalta, mutta myös toimintakyvyn säilymiseksi.
–Jos et liiku, kaikki käy kohta henkeen, Lantela totesi. –Myös ruokavalio on osa itsensä hoitamista.
–Ulkoilu ja liikkuminen on minusta parasta itsestään huolehtimista. Nyt, kun jumpat ja uimahallit ovat kiinni, liikkuminen jää omaan varaan. Olen hoitanut itseäni avantouinnilla. Nyt harmittaa, kun Suvirannan avanto on pois käytöstä. Jos on liukasta ja huonoa keliä, liikkuminen jää väkisin vähemmälle. Se on merkittävä asia. Täytyy myös muistaa käydä astmahoitajalla säännöllisesti mittauttamassa arvot. Se on omalla vastuulla, Kantokoski sanoi.
–Lääkityksen säännöllisyydestä täytyy vastata niin ikään itse. Ennen kutsuttiin kontrolliin säännöllisin välein, nyt ajat on itse huolehdittava, jatkoi Lantela.
HENGITYSLIITTO on yhdistyksen taustalla, tukee toiminnassa ja inspiroi. Verkkokoulutuksiakin on järjestetty.
–Vanhemmalle väelle se on kauhistus, kun tekniikkaa ei osata tai haluta käyttää, Lantela sanoi.
–Toivoisimme, että perusturva järjestäisi tällaisia terveyttä ja sairaudenhoitoa koskevia infotilaisuuksia, joissa olisi asiantuntijoita eri aloilta, yleisesti kaikille. Yhteistyötä meidän ja perusturvan kanssa voisi lisätä. Esitteitä ja oppaita olemmekin toimittaneet joskus terveyskeskuksiin.
Hengitysyhdistyksen jäseneksi kannattaa hakeutua, jos hengityssairaudet ovat omaa tai läheisen arkipäivää. Tieto, jota saa yhdistyksen toiminnassa mukana olemisesta, vertaistuesta tai liiton neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä Hengitys-lehdestä, auttaa suhtautumaan tilanteeseen ja toimimaan oikein. Jäsenet saavat alennusta uimahallin vuosilipusta, allasjumpista ja kuntosalilla käymisestä. Tällä yritetään aktivoida ihmisiä liikkumaan.
–Jäseniä on paljon, mutta aika vähän tulee toiveita ja viestejä hallitukseen. Enemmän saisi esittää ideoita, ottaa vaikka hihasta kiinni ja pyytää tekemään. Yhdistys toivoo niin uusilta kuin vanhoiltakin jäseniltä uutta tietoa, millaista toimintaa pitäisi järjestää, tarpeen mukaan yritetään koulutustilaisuuksia ja luentoja toteuttaa, Lantela kertoi.
Ensi vuoden aikana toivotaan yhdistyksen toiminnan jälleen aktivoituvan.
