• Pitkän linjan hevosmies, halsualainen Jarmo Korkeaniemi lähdössä tukinajoon "Ensin oli metsä" -dokumenttielokuvassa. Kuvat: Jussi Försti
  • Hankkeen vetäjä Jussi Försti pyrkii tuottamaan viimeisteltyä jälkeä, kuten kädessään olevalla piilukirveelläkin tehdään.
  • Evästauolla kaatomiehille, Martti Hautamäelle ja Reijo Kivijärvelle, maistui vanhaan malliin ruislimppu ja rasvainen sianliha.
  • Vuonna 1946 metsäajossa oli 130 000 suomenhevosta - nykyisin enää muutamia kymmeniä.

Evijärveläinen dokumenttisarja kuvaa entisajan talonpoikien elämää

"Historian voidaan sanoa olevan sitä mitä kymmenen prosenttia ihmisistä sai aikaan sillä välin, kun kaikki muut uurastivat pellolla ja muissa töissä. Entisajan elämä oli erittäin kovaa ja kitkaista, ja vasta teollinen vallankumous muutti sen. Tämän hankkeen tuotokset antavat estradin sille menneiden sukupolvien arkiselle työlle, mikä harvoin nostetaan jalustalle", ohjaaja ja käsikirjoittaja Jussi Försti sanoo.

EVIJÄRVELLÄ tehdään parhaillaan kahdeksanosaista lyhytdokumenttisarjaa Talonpoikain elämää.  

Dokumenteissa perehdytään historiallisen ajan järviseutulaisen ja suomalaisen talonpojan arkeen. Sarjassa esitellään tapoja, joiden avulla ihmiset selvisivät erämaan keskellä pitkälti omavaraisina. Siinä käsitellään menneen ajan elämää myös henkisellä tasolla, eli sitä, miltä tuohon aikaan eläminen mahtoi tuntua ja kuinka se erosi nykyajasta.

Ohjaaja ja käsikirjoittaja, evijärveläinen Jussi Försti, 34, kertoo haluavansa kuvata niitä ihmisiä, jotka muutoin jäävät historiankirjoituksessa kuninkaiden ja suurten tapahtumien varjoon.

–Historian voidaan sanoa olevan sitä mitä kymmenen prosenttia ihmisistä sai aikaan sillä välin, kun kaikki muut uurastivat pellolla ja muissa töissä. Entisajan elämä oli erittäin kovaa ja kitkaista, ja vasta teollinen vallankumous muutti sen. Tämän hankkeen tuotokset antavat estradin sille menneiden sukupolvien arkiselle työlle, mikä harvoin nostetaan jalustalle.

SARJAN aloitus on Järviseudun ensimmäiset talonpojat -elokuva. Se kertoo, miten seutukuntamme on asutettu. Elokuvassa matkataan jopa 8 000 vuoden taakse jääkauden jälkeiseen aikaan ja edetään kohti historiallista aikaa.

Muissa jaksoissa kuvataan esimerkiksi, kuinka metsästä saatiin puuta taloihin ja tarve-esineisiin, ja kuinka pelloilla viljeltiin paitsi ruokaa, myös muita kasveja esimerkiksi pellavaa vaatteita varten. Lisäksi jaksoissa esitellään muun muassa raudanvalmistus-, eränkäynti- ja kädentaitoja.

–Erilaisia työmuotojahan oli satoja, eikä niitä kaikkia mitenkään voida yhdessä projektissa esitellä. Siksi olenkin yrittänyt hahmotella teemoja, joiden kautta menneen ajan talonpoikien elämää saadaan kuvattua mahdollisimman laajasti, Försti sanoo.

Vielä epävarmaa on, toteutuuko esimerkiksi tämän päivän omavaraistaloutta koskeva jakso. Siinä on tarkoitus kuvata, millaisena maailma näyttäytyy ilman nyky-yhteiskunnan tukiverkkoja.

Yksi jakso omistetaan evijärveläisen kotiseutumiehen Väinö Tuomaalan elämälle ja kotiseututyön merkitykselle.

–Väinö Tuomaala tallensi erittäin merkittävällä tavalla Järviseudun historiaa. Projektin tarkoituksena on käyttää 2020-luvun elokuvallista ilmaisua sekä tavoittaa ja innostaa uusia museokävijöitä kunnioittaen Tuomaalan työtä, Försti sanoo.

DOKUMENTTISARJA valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Se tulee katsottavaksi YouTubeen.

Tällä hetkellä käynnissä on käsikirjoittaminen ja tuotannon suunnittelu. Försti kertoo kuitenkin, että kuvaamassa on jo käyty muutamana päivänä.

–Kävimme Oulun yliopistossa haastattelemassa professori Matti Enbuskea, joka on Suomen asutushistorian professori. Kävimme myös Halsualla kuvaamassa tukkisavottahommia, joita kaksi miestä teki kirves-, justeeri- ja pokasahameiningillä suomenhevosen kanssa. Edetään siis vuoden kierron mukaan kuten ennekin.

MENNEIDEN aikojen maaseudun elämä ja työmuodot ovat kiinnostaneet Förstiä jo pitkään, ja dokumenttiprojekti lähtikin hänen ideastaan. Hän teki ensimmäisiä aiheeseen liittyviä töitään jo opiskellessaan käsikirjoittamista ja kuvallista ilmaisua Tampereen ammattikorkeakoulun medianomikoulutuksessa.

–Kipinä aiheeseen lienee syntynyt Evijärven mummin ja Alajärven vaarin tarinoita kuuntelemalla, hän muistelee. –Vaarin kanssa tehtiin aikanaan myös metsätöitä, puunveistoa, maanviljelyä ja muuta sellaista.

Hän on pannut merkille, että entisajan työtapoja käsittelevät, englanninkieliset videot keräävät YouTubessa jopa miljoonia katselukertoja.

–Pyrin yhdistämään aihepiiriin hienon elokuvallisen ilmaisun, ja jaksot tulevat myös olemaan hieman eri tyylisiä. Seuraamme, minkä tyyliset jaksot ja mitkä aiheet saavat eniten katsomiskertoja. Kun keräämme sellaista ymmärrystä, niin sitä voivat jatkossa hyödyntää muutkin kotiseutumuseot.  

TALONPOIKAIN ELÄMÄÄ tehdään osana Evijärven kunnan Väinöntalo eläväksi -hanketta, jota Försti vetää. Sitä on rahoitettu Aisaparista.

Hankkeen nimi tulee evijärveläisestä Väinöntalon museosta. Vaikka museoesineet ovat Förstin mielestä mielenkiintoisia vitriinissäkin, hänestä on paljon mielekkäämpää nähdä, kun ne heräävät eloon ihmisten käsissä.

–Nykyisin eletään jonkinlaista uusromanttista aikaa, ja moni on kiinnostunut käsillä tekemisestä ja entisajan elämästä. Toivottavasti hankkeen tuotokset vastaavat tähän kysyntään ja maalaavat realistista kuvaa menneestä elämästä.

Samalla hän tietysti toivoo, että projekti houkuttelee matkailijoita evijärveläismuseolle.

Hankkeeseen kuuluu dokumenttisarjan lisäksi myös talonpoikainelamaa.fi-niminen verkkosivu. Sinne on tarkoitus koota muutakin materiaalia.

Kevään aikana mukaan etsitään vielä dokumentin tekemisestä tai muutoin aihepiiristä kiinnostuneita ihmisiä.

–Keväälle suunniteltuja yleisötilaisuuksia joudutaan siirtämään koronatilanteen takia. Minuun voi kuitenkin olla suoraan yhteydessä, jos haluaa osallistua hankkeeseen tavalla tai toisella.

Jaa juttu: