Venetsialaisissa Evijärven uittokämpällä kunnioitettiin entisajan elinkeinoa

Reijo Saari (kuvassa) ja hänen oppipoikansa Jalmari Kangasmetsä esittelivät tukkilaistaitoja venetsialaisissa.
Venetsialaisissa Evijärven uittokämpällä paljastettiin lauantaina uittomiesaiheinen patsas ja esiteltiin tukkilaistaitoja.

UITTOKÄMPÄN saunan verannalle ilmestyi perjantaina uittomiestä esittävä moottorisahaveistos.

Perinteistä elinkeinoa kunnioittavan puupatsaan on veistänyt Larsmossa asuva Steve Häggman. Sen lahjoitti Evijärvi-seuralle joukko Pietarsaaren järviseutulaiset ry:n jäseniä.

Häggman on aiemmin taiteillut muun muassa Pietarsaaren Järviseututalon kaksi karhua. Uittomiespatsasidean isä, pietarsaarelainen Veikko Talvitie kertoo, että alun perin hänen ajatuksenaan oli lahjoittaa toinen karhuista Evijärvelle — mutta Järviseututalolla niihin oli ehditty kiintyä niin paljon, ettei suostumusta hellinnyt.

–Koska emme saaneet lupaa tuoda toista karhuista tänne Evijärvelle, päätimme sitten tehdä uuden patsaan, Talvitie sanoi patsaan paljastustilaisuudessa, joka oli lauantaina venetsialaisten aluksi.

TALVITIE etsi pitkään tarkoitukseen sopivaa kuusta, kunnes sellainen löytyi Kalervo Ylisen huvilalta viime syksynä.

Tyvestä mitattuna puu oli halkaisijaltaan 85-senttinen. Häggman työsti sitä neljä päivää. Keksiä, kirvestä ja uittotukkia lukuun ottamatta patsas syntyi kokonaan Talvitien hankkimasta yhdestä puusta.

–Kun puun antanut Kalervo Ylinen kävi katsomassa valmista veistosta, hän pysähtyi pitkäksi aikaa tutkimaan sitä ennen kuin sanoi, että ”En olisi uskonut, että pölkyn sisällä oli tuommoinen”, Talvitie kertasi.

VAIKKA Talvitien patsasprojekti oli kunnianosoitus tukkilaisille, evijärveläislähtöinen mies itse ei ole pöllin päällä tasapainoillut.

–Kun pääsin vuoden -69 keväällä armeijasta, olin yhden kesän ajamassa puutavaraa jokeen tuosta vanhalta sillalta, josta puut pudotettiin jokeen ja josta ne lähtivät Pietarsaarta kohti. Sen verran olen ollut uittamassa, hän naurahti.

EVIJÄRVI-SEURAN Heikki Valijoki oli uittokämpän alati muuttuvan pihan viimeisimmästä somisteesta mielissään.

–Aikain saatossa, 1500-luvulta saakka, puu on matkannut etelään päin, hän totesi. –Tämä on ensimmäinen kerta, kun se ui Pietarsaaresta vastavirtaan.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.