Kortesjärven koululaiset jälleen väistöön

Kortesjärven koulusta lähdetään jälleen väistöön. Rehtori Anne Sankelo sanoo, että ennusmerkkejä oli ollut nähtävissä.
Kortesjärven koulukeskuksella tehdyistä rakennusteknisistä tutkimuksista kävi ilmi, että rakennuksen monissa osissa on kosteutta ja mikrobivaurioita. Vaihtoehtoina on nyt koulun remontointi, uuden rakentaminen tai ratkaisu, jossa osa koulusta korjataan ja osa rakennetaan uudelleen. Siksi aikaa tarvitaan väistötilat. Moduulikoulun hankinta päätöksentekoineen ja valitusaikoineen vie vähintään neljä kuukautta.

KORTESJÄRVEN koulukeskuksella tehdyistä rakennusteknisistä tutkimuksista kävi ilmi, että rakennuksen monissa osissa on kosteutta ja mikrobivaurioita. Vaihtoehtoina on nyt koulun remontointi, uuden rakentaminen tai ratkaisu, jossa osa koulusta korjataan ja osa rakennetaan uudelleen. Siksi aikaa tarvitaan väistötilat.

Koulu on rakennettu vuonna 1962, saneerattu 2009 ja laajennettu 2017. Mikrobikasvua ja kosteutta todettiin monessa paikassa sekä koulun alkuperäisissä että uudemmissa osissa ja 80-luvulla valmistuneella liikuntatalolla.

Alkuperäiset tojalevyt ja mineraalivillaeristeet ovat monin paikoin mikrobivaurioituneita. Myös koko kellari on huonossa kunnossa, ja huonolaatuinen ilma kulkeutuu sieltä ensimmäiseen kerrokseen.

Vuonna 2017 alkuperäisen rakennuksen molempiin päihin tehtiin laajennusosat. Entiset päätyseinät jäivät väliseiniksi, ja niiden alkuperäiset mineraalivillaeristeet todettiin mikrobivaurioituneiksi, ja niistä havaittiin selvät ilmayhteydet sisätiloihin.

Myös rakennuksen ilmanvaihto on monin paikoin reilusti ylipaineinen. Ilmanvaihtokanavista otetuisssa pintapyyhintäpölynäytteissä havaittiin epäpuhtauksia.

Tarkemmin sisäilmaraportin tuloksista voi lukea Kauhavan kaupungin verkkosivuilta.

Kaupunki järjestää aiheesta tiedotustilaisuuden 15.4. koulun henkilökunnalle ja oppilaiden vanhemmille.

TEKNINEN johtaja Antti Hakola kertoo, että väistövaihtoehtoja parillesadalle oppilaalle aletaan nyt selvittää. Samalla kaupunki pyytää terveystarkastajalta ja työterveyslääkäriltä lausunnot siitä, kuinka pitkään koulunkäyntiä voidaan jatkaa sisäilmaongelmaisessa koulukeskuksessa. Sen jälkeen käynnistetään väistötilan hankinta.

–Kaikista realistisin ratkaisu on moduulikoulu, jollainen päätettiin vasta hankkia Alahärmäänkin. Sen lisäksi tehdään kartoitusta, että onko lähistöllä jotain vapaita tiloja, joissa voitaisiin jotakin toimintoja järjestää. On kuitenkin aina hankalaa muuttaa joku paikka toimivaksi luokkatilaksi, ja kun sinne tulee paljon oppilaita kerrallaan, se asettaa ilmanvaihdolle paljon vaatimuksia.

Hän ei osaa vielä sanoa, koska väistöön lähdetään. Moduulikoulun hankinta päätöksentekoineen ja valitusaikoineen vie vähintään neljä kuukautta.

–Isoista väistötiloista on joka tapauksessa kyse, kun tarvitaan ruokasali ja keittiökin, mutta tällä hetkellä meillä on sellainen käsitys, että koulun uusimmista, vuonna 2017 rakennetuista luokkatiloista kuusi  luokkaa saadaan käyttökuntoisiksi ihan vain tiivistämällä läpivientejä. Me tarvitaan tiivistämisestä kuitenkin rakennusterveysasiantuntijan tekemä suunnitelma. Noissa kuudessa luokassa toiminta voisi ehkä jatkua, ja lopuille selvitellään väistötilaa.

Moduulikoulun hinta selviää vasta sitten, kun kaupungin sivistyspuolella on tehty tilatarveselvitys. Alahärmässä kuukausivuokra suurin piirtein samalle määrälle oppilaita oli noin 19 euroa neliöltä, vuodessa noin 350 000 euroa, mutta Kortesjärvellä tilantarve on erilainen.  

Monelle alakoululaiselle väistö on jo toinen, sillä kirkonkylän alakoululaiset olivat evakossa vuosina 2013–17. Purmojärven ja Rintalan koululaiset puolestaan siirtyivät keskustaan syksyllä 2017, kun uusi yhtenäiskoulu avattiin.

SITTEN, kun väistötila on ensin paikallaan, vaihtoehtoina on koulukeskuksen remontointi, uuden koulun rakentaminen tai ratkaisu, jossa osa remontoidaan ja osa rakennetaan uusiksi. Kaikki vaihtoehdot tulevat maksamaan miljoonia.

–Konsultti totesi, että voidaan korjata, mutta puhutaan merkittävistä summista, Hakola pohtii. –Hyvin kallis remontti tulee, ja voi olla, että käyttökustannusten kautta tulee niin paljon takaisin, että uuden rakentaminen kannattaa, vaikka se olisikin jonkin verran kalliimpi.

–Yksi haaste on, että osa koulusta on uutta. Ei niitä uusia osia huvittaisi hylätäkään, vaan ne pitäisi saada jotenkin käytettyä hyödyksi, vaikka vanhaa osaa purettaisiinkin.

KOULUN iso laajennus tehtiin pari vuotta sitten, aikana jolloin sisäilmaongelmat olivat Suomessa jo arkipäivää. Miten on mahdollista, ettei laajennusta tehdessä huomattu, ettei alkuperäisiä rakenteita voida säilyttää?

–Se onkin ihan hyvä kysymys, enkä tiedä siihen vastausta. En ollut itse silloin prosessissa mukana. Kyllä me ollaan tässä mietitty, miten näin pääsi käymään. Yksi asia on, että jos sinne ei olisi jätetty epätiiviitä läpivientejä, tilanne olisi varmasti paljon parempi rakennuksen uusissa osissa. Uskon, että suunnittelijalla on ollut sellainen käsitys, että kun kaikki on tiivistä, ei pitäisi olla olemassa mitään riskejä. Näin jälkiviisaana ehdottomasti asia olisi pitänyt silloin tutkia, ja vaihtaa ne villat sinne. Ehkä sisäilmaongelmia on etsitty silloin jostain muualta. Viime aikoina ulkoseinien tiili-villa-tiili-rakenteet ovat osoittautuneet hyvinkin haasteelliseksi sisäilmaongelmien aiheuttajiksi, mutta silloin kun rakennusta suunniteltiin 2016, tojalevyeristeitä pidettiin kaikkein pahimpina, ja keskityttiin lähinnä niiden välttämiseen. Mutta tämä on ihan spekulointia. Joka tapauksessa toisin olisi pitänyt silloin tehdä. Se on kuitenkin lohduttavaa, että rakennusterveysasiantuntijamme on sitä mieltä, että tiivistämällä saadaan osa luokista pidettyä käytössä, ja tiivistäminen on aika helppoa.

–Tässä vaiheessa valitettavasti on enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Kahden–kolmen viikon päästä me ollaan varmaan paljon viisaampia, kun ollaan ehditty miettiä asiaa. Näitä tilanteita on ollut meillä niin monta yhtä aikaa päällä.

REHTORI Anne Sankelo on tilanteesta pahoillaan.

–Talon käyttäjillä oli aavistus, miten tässä tulee käymään. Olemme päivittäin rakennuksessa ja ennusmerkkejä on ollut nähtävissä. 

Hänellä on mielipiteensä siitä, mitkä syyt johtivat huonoon rakentamiseen.

–Käyttäjiä ei mielestäni kuunneltu rakennusvaiheessa tarpeeksi, vaikka viestitimme rakennuksen ongelmista. Vanhan rakennuksen korjaamisessa on aina riskinsä. Ja nyt on vielä sellainen tilanne, että uusissakin osissa on ongelmia.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.