Lannasta ja sivutuotteista energiaa maatilalle

Biokaasulaitokseen tutustui noin 600 kävijää. Reaktoria esitteli Demecan alajärveläissyntyinen osakas Lauri Penninkangas.
Julkaistu:
Kategoria:
,
Aihe:

–Aikaisemmin olemme rakentaneet myös kolme erilaista pilottimallia, kertoi Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki.

Kaiken kaikkiaan maassa toimii tällä hetkellä muutama kymmentä erilaista biokaasulaitosta.

Hietakorven investointi sisältää 600 kuution kupolimaisen reaktorin ja kaksi laitosmoduulia kontissa. Bioreaktoriin syötetään vuodessa 6 000 kuutiota naudan lietelantaa, 365 tonnia säilörehua ja 400 tonnia kuivalantaa, joiden käyminen synnyttää biokaasua.

–Kaikki on mennyt vähintään odotusten mukaan, eikä takaiskuja ole tullut. Kaasun tuotanto aloitettiin elokuussa ja se lähti käyntiin yllättävän nopeasti toimien nyt jo lähes täydellä teholla, Latvala totesi.

Hietakorven tila kuluttaa vuodessa noin 250 000 kilowattituntia sähköä.

–Laitos tuottaa kaiken kuluttamamme sähkön sekä ohessa lämpöä. Hukkalämmön voi hyödyntää veden lämmittämiseen. Laskelmien mukaan investointi maksaa itsensä takaisin noin kahdeksassa vuodessa. Hankkeen kustannukset olivat kaikkineen 470 000 euroa. Ely-keskus tukee biokaasulaitoksen hankkimista 40 prosentilla investoinnin hinnasta ja pankkikin lähti mukaan, kertoi Latvala.

Investointihanke käynnistyi, kun Tuomo Latvala sattui Sarka-messuilla samaan pöytään Sami Vinkin kanssa.

–Biokaasun tuottaminen maatilalla oli kiinnostanut minua jo pitkään, olen käynyt Saksassakin tutustumassa maatila-kokoluokan malliin. Sami pyysi käymään Demecan osastolla ja siitä se eteni. Kävimme jo talvella katsomassa pilottilaitosta. Keväällä laitoimme lupa-asiat vireille, syksyllä saimme luvat katselmuksella ja raha-asiat kuntoon. Aika lailla vuosi sitten merkattiin maastoon kanaalien paikat, silloin oli vähän luntakin, Latvala muisteli.

Reaktori saatiin jouluksi pystyyn ja säältä suojaan. Biokaasun tuotanto alkoi elokuun alkupuolella.

–Ajan mittaan bakteeri vielä vahvistuu.

Demeca on laskenut, että biokaasulaitos kannattaa yleensä hankkia, kun tilan sähkö energiankulutus on yli 170 000 kilowattituntia vuodessa ja lämpöenergiaa saadaan hyödynnettyä riittävästi.

–Kannattavuuteen vaikuttaa monta asiaa ja se on tarkasteltava maatilakohtaisesti, Vinkki sanoi.

160 LYPSÄVÄN navetta kolmella robotilla valmistui Sääksjärvelle vuonna 2012. Luomutilalla heinää kasvatetaan noin 300 hehtaarilla. Arkea pyöritetään kolmen hengen voimin, kesällä työvoimaa tarvitaan enemmän. Biokaasulaitos ei lisää maatilan työmäärää.

–Muutama kauha syötettä lisätään päivässä, se hoituu muiden töiden lomassa. Lämpökeskuksen hoitaminen on jäänyt pois, Latvala kertoi.

Muita etuja kuin vuosittainen 25 000 euron säästö sähkössä ja 10 000 lämmityksessä, ovat maatilan sivuvirtatuotteiden hyödyntäminen lietteeseen, lannan parempi lannoitevaikutus mädätyksen jälkeen, mikä säästää lannoitekustannuksia, merkittävästi vähäisemmät hajuhaitat sekä lietteenlevityksen helppous tasalaatuisen, notkean lietteen myötä.

Latvala mielisi myös kaasutankkausasemaa. Demecalla on työn alla maatilalle soveltuva malli, mutta se ei ole vielä valmis. Latvalaa mietityttää myös hankintahinta.

–Kuitenkin esimerkiksi apekoneet kuluttavat paljon polttoainetta, missä saisi ajan mittaan säästöä.

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti

Ilmainen

isojako

digilehti

julkaistu