Alajärven Helluntaiseurakunnan juhlaa koko marraskuu

Niina Männistö, Tuija Mattila, Ari Ahvenlampi ja Leo Luoma kertoivat helluntaiseurakunnan ovien olevan avoinna kaikille.
HELLUNTAISEURAKUNNAN jäsenillä on syytä iloon: sen perustamisesta tuli vuoden alussa kuluneeksi 80 vuotta ja Pitkäkankaantiellä sijaitsevan toimitilan valmistumisesta tulee pian 40 vuotta. Seurakunta viettää marraskuussa juhlakuukautta, joka käynnistyy sunnuntaina 4. marraskuuta juhlakonsertilla, ja huipentuu viralliseen 80-vuotisjuhlaan kuun viimeisenä sunnuntaina.

Alajärven Helluntaiseurakunta on Suomen suurin suhteutettuna paikkakunnan asukasmäärään. Siihen kuuluu 470 kastettua jäsentä. Seurakunnan hallintoa ja taloutta johtaa hallitus, uskonnollista opetusta kymmenen hengen vanhimmisto. Seurakunta työllistää seurakuntapastori Leo Luoman, lapsi- ja nuorisotyöntekijä Niina Männistön, seurakuntakoordinaattori Ari Ahvenlammen ja kahvilatyöntekijä Anne Suonisen, joka työskentelee Kahvila Toivossa. Muu seurakunnan toiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin.

Seurakunta näkyy myös katukuvassa Lähetyskirpputorin ja Kahvila Toivon kautta, kertoi hallituksen puheenjohtaja Tuija Mattila.

-Haluamme olla kehittämässä kaupunkia ja paikkaamassa keskustan yrityskatoa.

SEURAKUNTA järjestää toimintaa päiväkerhosta ja pyhäkoulusta alkaen eri ikäisille lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille. Tapahtumia on keskimäärin joka päivälle.

-Olimme edelläkävijöitä, kun aloitimme avoimen varhaiskasvatuksen enkkuryhmän 3-5 –vuotiaille pari, kolme vuotta sitten. Se on saanut hyvän suosion ja ryhmä on koko ajan täynnä, kertoi Niina Männistö.

Seurakuntalaiset tapaavat toisiaan myös soluissa, joihin kuuluvia yhdistää jokin asia, kuten harrastus tai perheellisyys. Soluun kuuluu muutamasta kymmeneen henkeä. Ne kokoontuvat kodeissa.

-Aktiivisia soluja toimii noin 12. Niihin otetaan mielellään mukaan vaikkapa tutun tuttuja, totesi työmuotoa koordinoiva Ahvenlampi.

Yhdessä koolle seurakunta kerääntyy sunnuntaikokouksiin.

Kaikille avoin, ilmainen Lähimmäisen ruokailu on yhdistyksen diakoniatyötä. Ateria tarjotaan temppelillä kerran kuukaudessa. Kävijöitä on noin 70 per päivä.

-Diakoniatyötä ovat myös vierailut hoivakodeissa ja niiden luona, jotka eivät pääse seurakunnan tilaisuuksiin. Myös lähimmäisen ruokailussa lähestymme ihmisiä kysymällä, mitä kuuluu ja pyytämällä heitä mukaan muuhunkin toimintaan, Luoma sanoi.

HELLUNTAISEURAKUNTA omistaa Siion-temppelin ja sen yhteydessä olevan asunnon lisäksi leirikeskus Iisakin Iiruun rannalla. Molempia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin.

-Moni seurakunta luopuu leirikeskuksistaan, mutta me rakensimme omaamme uuden päärakennuksen 2016, totesi Mattila.

Uutta on, että Sedu vuokraa Siion-temppelin tiloja päiväaikaan laitoshuoltaja- sekä aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajien koulutukseen. Saadun palautteen mukaan tilat sopivat toimintaan hyvin.

Helluntaiherätyksen vuosikymmenet

HELLUNTAILIIKE sai alkunsa Amerikassa1900-luvun alussa ja esimerkiksi Vimpeliin se saapui jo 1910-luvulla. Lapualaissyntyinen evankelista Sanni Hautakangas vieraili Alajärvellä vuonna 1928 ja Luoma-ahon koululla pidetyssä tilaisuudessa ensimmäisenä alajärveläisenä ilosanoman otti vastaan Nikolai Rantala. Ensimmäiset, perinteiseksi muodostuneet helluntaijuhlat pidettiin Hoiskossa 1931, kertoo Matti Pollari Helluntaiseurakunnan 60-vuotishistoriikissa 1998.

Ensimmäiset helluntaiseurakunnat perustettiin Järviseudulla Evijärvellä 1937 ja Alajärvelle vuotta myöhemmin. Perustajakokous pidettiin Hoiskossa Fanni ja Toivo Ylitalon kotona ja yhdistyksen kokoonkutsujaksi valittiin Helge Luoma-aho.

Sotien jälkeen toiminta voimistui saarnamies Arvo Hankkion johdolla, joka vieraili usein Alajärvellä. Plevnasta ja Saukonkylästä moni liittyi Helluntaiseurakuntaan. 1950 herätys laajeni Lehtimäelle, Koivumäelle ja Teerinevalle. 1953-1957 seurakunnan työntekijänä toimineen Niilo Yli-Vainion myötä seurakunta vahvistui etenkin Luoma-aholla ja Möksyssä. 1955 valmistui oma rukoushuone Kerttu ja Onni Pyhälahdelta ostetulle tontille ja toiminta muuttui määrätietoisemmaksi. Voimakkaan jäsenmäärän kasvun myötä rukoushuone kävi pieneksi ja uudet tilat samalle tontille rakennettiin 1978. 10 vuotta myöhemmin tiloja laajennettiin, muisteli Aimo Joensuu samassa historiikissa.

Voimakas nuorisoherätys koettiin myös vuosina 1996-97, jolloin vajaassa vuodessa kastettiin noin 30 nuorta, joista moni tuli liikkeen ulkopuolelta. 60 vuotta täyttäneessä seurakunnassa oli 550 jäsentä.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.