Perunajauhotehdas selvisi katovuosista ja liekeistä

Mika Antila
Evijärven peruna oy juhli viime viikolla 70-vuotisiaan.

EVIJÄRVEN peruna oy juhli viime viikolla 70-vuotisiaan.

Tehdasta alettiin rakentaa keväällä 1948, ja se valmistui samana vuonna. Sen tärkein tuote on yhä elintarviketeollisuuden käyttämä perunajauho, jota se valmistaa sopimusviljelijöiden sadosta. Nykyään Evijärvellä valmistetaan noin seitsemäsosa koko Suomen perunajauhosta. Laitos toimikin nimellä Evijärven perunajauhotehdas viime vuosikymmenelle asti.

Marraskuussa toimitusjohtajana aloittanut Mika Antila on perehtynyt tehtaan historiaan.

–Vaikka perunajauho oli kysytty tuote, alkuvuosina tehtaalla painittiin niin huonojen perunavuosien, rahoituksen, palkkojen nousun kuin ammattitaitoisten työntekijöiden saanninkin kanssa. Tilinpäätökset olivat useana vuonna tappiollisia. Rahoitusta jouduttiin hankkimaan lainoina ja vekseleinä laitteiden hankintaan ja varastotilojen rakentamiseen.

Vaikka tuotantorattaat saatiin kunnolla vauhtiin 60-luvulla, myös myöhempiin vaiheisiin on mahtunut vastoinkäymisiä.

–Vuonna 1987 koettiin yhtiön historian suurimpia katovuosia. Perunaa käsiteltiin vain 8,1 miljoonaa kiloa, kun sopimukset olivat 23 miljoonaa.

5. syyskuuta 1990 tehtaalla syttyi tulipalo, joka tuhosi tehdassalin lähes täysin. Palokunnan järkevän sammutustyön ansiosta koneet säilyivät kuitenkin pääosin vähäisin nokivaurioin, ja jo kolmen viikon kiihkeän työskentelyn jälkeen sopimusperunat voitiin jauhaa loppuun väliaikaisessa pressuhallissa.

–Onneksi syksyn säät olivat suotuisia ja viljelijät hoitivat huolellisesti perunoiden varastoinnin, joten loppusyksystä selvittiin hyvin. Seuraavaan käyttökauteen mennessä rakennettiin uusi, nykyaikainen tuotantolaitos.

ANTILAN mukaan sopimusviljely on aina avittanut kumpiakin osapuolia: tehtaalle se turvaa raaka-aineen saannin, viljelijälle se on varma markkinointikanava.

Viime vuosina se on kuitenkin hiipunut varsinkin, kun viljojen hinnat ovat olleet korkealla.

–Samaa ongelmaa pelkäämme myös tänä vuonna. Vaikka viljelijöiden määrä on pienentynyt, kasvaneet pinta-alat ja tärkkelyspitoisuuden kasvu ovat osaltaan pehmentäneet pudotusta. Muina tekijöinä on ollut korkea kustannuskehitys perunanviljelyssä ja jatkajien ja työvoiman puute.

Myös perunasta on tällä vuosikymmenellä ollut pulaa, eivätkä sovitut toimitusmäärät ole useina vuosina täyttyneet. Tänä vuonna perunasadosta on Antilan mukaan tulossa parempi, sillä peruna selvisi viime kesästä viljoja paremmin.  

–Ei nytkään mikään huippusato tule, eikä edes päästä normaaliin, mutta olosuhteisiin nähden yllättävän hyvä. Meillä sopimusten täyttyvyys on ollut 80–90 prosentin välillä yleensä, ja viime vuonna se jäi 70 prosenttiin. Nyt olisi odotettavissa, että päästäisiin lähestulkoon normaaliin, 80 paremmalle puolelle. 

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.