Säästölinjalla

Uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattu suuria muutoksia maan talouden tasapainottamiseksi. Ehdotusten toteutuminen tulee koskettamaan kaikkia suomalaisia.
Menojen leikkaaminen on välttämätöntä. Mediassa niin oppositiopäättäjien kuin kansalaistenkin suulla on kauhisteltu leikkausten kohdistumista lapsiin, opiskelijoihin, vanhuksiin, työttömiin ja pienituloisiin. Miksi ei leikata rikkailta?
Säästöt on otettava sieltä, minne verorahoja paljon pannaan. Rikkaiden sosiaalituista ei voi leikata, kun ei heille niitä maksetakaan. Hyvätuloisilta peritään suurta progressiivista veroa ja he maksavat useista palveluista korkeimman mukaan. Ylimääräisenä tulee vielä solidaarisuusvero, jonka alaraja laskee koskemaan 7 500 euron kuukausipalkkoja. Kansainvälisesti katsoen tuloerot ovat Suomessa pienet.
Opintotuesta on tavoitteena säästää 70 miljoonaa. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan velkaa. Nykyisin opiskelijan korkein asumislisä on 201,60 euroa kuukaudessa ja opintoraha 303,19 euroa. Summa ei riitä vaatimattomankaan asunnon vuokraan suositussa opiskelukaupungissa.
Valtio takaa lisäksi opintolainaa 400 euron kuukausierälle. Viiden vuoden opintojen jälkeen velkaa voi olla jo parikymmentätuhatta, eikä työllistyminen valmistumisen jälkeen ole lainkaan varmaa. Siksi monet vanhemmat ovat halunneet tukea lapsiaan, että he pärjäisivät ilman velkaa. Jos opintotukia leikataan nykyisestä, monen yksinhuoltajan tai pienituloisten vanhempien on mahdotonta osallistua opiskelujen rahoittamiseen siinä määrin, että lapsi valmistuisi ilman ison velan painolastia.
Ohjelman periaatteissa väkeä pyritään saamaan työmarkkinoille ja ihmisiä ohjataan ottamaan vastuuta itsestään ja perheestään. Onneksi moneen asiaan voikin itse vaikuttaa. Esimerkiksi tupakka-askin hinta on nousemassa huikeat kaksi euroa ja korkein rikesakko kaksinkertaistuu 115 eurosta 230 euroon. Sen voi joutua pulittamaan, jos ajonopeus ylittää 20 kilometrillä tunnissa sallitun nopeuden.