Uskottava koko Suomen puolustus?

Krimin valtaus ja sota Itä-Ukrainassa ovat palauttaneet ihmiset tosiasioiden äärelle. Suurvaltapolitiikka ei ole kadonnut mihinkään. Jotkut valtiot ovat valmiita käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Krimillä nähtiin esimerkki nopeasta toiminnasta, joka yllätti monet. Eräänä päivänä taivaanrannasta saapui helikoptereita, jotka kuljettivat mukanaan sotilaita. Niemimaa oli nopeasti otettu haltuun. Mahdotonta?

Talvisodankin piti olla mahdottomuus. Olivathan Suomi ja Neuvostoliitto sopineet hyökkäämättömyyssopimuksen vuonna 1932. Mutta niin kävi, että Neuvostoliitto aloitti sodan ja pyrki valloittamaan Suomen. Talvisodassa Suomi taisteli yksin ja huoltotilanne oli heikko. Lapin puolustuksesta vastasi muutama osasto. Jatkosodassa tilanne oli huomattavasti parempi, koska apuna oli yli 200 000 saksalaista sotilasta. Kuka tulee apuun ensi kerralla?
Talvisodan lopussa Suomella oli 346 000 sotilasta. Jatkosodassa taisteli 530 000 suomalaista. Vuonna 2015 Puolustusvoimien sa-vahvuus laskee 230 000 sotilaaseen. Varuskuntia on päätetty lakkauttaa, mukaan lukien Kauhavan Lentosotakoulu. Kertausharjoituksia ei ole pidetty riittävästi. Itänaapurissa on päinvastoin aloitettu noin 500 miljardin euron asevarusteluohjelma, joka ulottuu vuoteen 2020. Vastikään uutisoitiin myös siitä, kuinka Alakurttiin (noin 60 kilometriä Suomen rajasta) siirtyy motorisoidun jalkaväkiprikaatin osia.
Parhaillaan liittoutumattomassa Venäjän rajanaapurissa soditaan, mutta täällä ajetaan omaa armeijaa alas. Sen sijaan, että hoetaan “uskottavaa koko maan puolustusta”, tulisi asialle oikeasti tehdä jotain. Taataan Puolustusvoimille sen tarvitsema rahoitus ja nostetaan kertausharjoitusten määrä kestävälle tasolle. Ottawan miinakieltosopimuksesta on irtauduttava, koska ei siihen Venäjäkään kuulu.
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Suomalaiset ovat sen historiansa aikana lunastaneet kovalla hinnalla. Tarvitaan harkittuja päätöksiä, jotta maamme itsenäisyys säilyy myös tulevaisuuteen.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.