Tilaa uutiskirje Tilaa lukuaikaa Osta irtonumero Vaihda salasana Kirjaudu

Pääsiäisen tunnelmiin aiemmin julkaistujen juttujen kautta

Kurkista pääsiäisen tunnelmiin Järviseudun Sanomien pääsiäisjuttujen kautta!
Kurkista pääsiäisen tunnelmiin Järviseudun Sanomien pääsiäisjuttujen kautta!
Kurkista pääsiäisen tunnelmiin Järviseudun Sanomien pääsiäisjuttujen kautta!
Kurkista pääsiäisen tunnelmiin Järviseudun Sanomien pääsiäisjuttujen kautta!
Lukuaika:
1–2 minuuttia

Pääsiäisen kukkatrendeissä ei viime vuosina ole tapahtunut suuria mullistuksia – varsinkin narsissin eri lajikkeet, esimerkiksi tasetit, pitävät yhä pintansa, tietää Kukkasalonki Kastanjan yrittäjä Eila Lakaniemi.   

Jutusta inspiraatiota pääsiäiskukkiin: täältä

Mikä on pääsiäisen historia ennen Jeesuksen aikaa?

Pääsiäistä on vietetty jo Vanhan liiton aikana. Nimi tarkoittaa Egyptin orjuudesta paluuta omaan maahan Israeliin. Vanhan liiton uhritoimitukset olivat kuitenkin vain esikuvia Uuden liiton tapahtumista. Viikon sana -tekstissä pääsiäisen historiasta tekee selkoa Heino Tervanen. Lue lisää

Pääsiäinen kirkossa

Lehtimäellä seurakuntamestarina toimivalle Mirja Hautamäelle pääsiäinen on vuoden tärkein kirkollinen pyhä. Pääsiäisenä Raamatun tekstejä seuratessa nousee Hautamäen mielessä esille ihmisen raadollisuus, kavalluksen ja katumuksen teemat. Lue Hautamäen ajatuksia pääsiäisestä ja hänen työstään

Pääsiäismunat symboloivat kevättä

Svitlana Zubenko kertoo ukrainalaisista pääsiäisperinteistä.

-Kansanuskomuksen mukaan pääsiäismunat olivat maan hedelmällisyyden, kaikenlaisen anteliaisuuden ja vaurauden lähde, estivät erilaisia onnettomuuksia ja suojasivat luonnonkatastrofilta. Muinaisina aikoina maalattu pääsiäismuna toimi pääsiäiskorttina. Perinteisesti ne maalataan pitkäperjantaina mehiläisvahalla.

Lue myös Svitlanan teksti pääsiäisestä ja sitä edeltävistä vapaapäivistä Ukrainassa

Täällä Svitlana kertoo pääsiäisen jälkeisistä muistopyhistä

Pääsiäiskokot elämän varrelta

Karhuahon Kaikujen Heikki muistelee elämänsä kokkoja. Varhaisin kokkomuistoni syntyi 1960-luvun alussa, kun kylän poikien kanssa sahattiin pistosahalla lammashaasta katajia ja vesikelkalla kuljetettiin ne kylän rantapellolle, johon kokko kasattiin. Mieleen on jäänyt katajien iloinen rätinä niiden palaessa ja pitkän tikun päässä paistettu makkara, joka oli harvinaista herkkua siihen aikaan.

Lue täältä lisää

Lue myös nämä pääsiäistä koskevat jutut

Jaa Somessa

Jätä kommentti