NEOVA suunnittelee Vimpelin Korpisalonnevalle 460 hehtaarin aurinkovoimapuistoa. Se olisi toteutuessaan tällä hetkellä Suomen suurin aurinkovoimala ja tuottaisi energiaa 200–250 megawatin teholla. Hankkeen rakennuskustannuksiksi arvioidaan tällä hetkellä yli sata miljoonaa euroa, kertoi projektipäällikkö Roope Vainio tiistaina 27. toukokuuta Lakis Areenalla pidetyssä infotilaisuudessa.
Neovalla on suunnitteilla ja käynnissä useita eri aurinko- ja tuulivoima- ja hybridihankkeita eri puolilla Suomea.
–Kun hankkeet etenevät luvitusvaiheeseen, teemme joko kumppanuussopimuksen toisen toimijan kanssa tai investoimme hankkeeseen itse. Neovalla on vahva osaaminen laista, maankäyttö- ja ympäristöasiantuntemuksesta sekä alueesta ja sen vaikutuksista hankkeen kustannuksiin. Korpisalonnevalla tieyhteydet ovat valmiina, mikä nopeuttaa osaltaan rakentamista ja laskee kustannuksia, Vainio totesi.
Neova-konserni on 51-prosenttisesti Suomen valtion omistama, loppuosa omistuksesta on suomalaisten energiatoimijoiden hallussa. Uusiutuva energia ja turve- sekä aktiivihiilituotteet ovat kiinteistökehittämisen osalla sen ydinliiketoimintaa.
–Aurinkoenergia sopii hyvin suomalaiseen ilmastoon, sillä liian lämpimässä hyötysuhde heikkenee. Meillä aurinkoa saadaan saman verran kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa. Esimerkiksi tänään aurinkovoiman tuotantoteho on ollut 1 000 megawattia eli 10 prosenttia senhetkisestä energiantuotannosta. Aurinkoisina päivinä osuus on siis merkittävä, mutta kokonaiskuvassa vielä melko pientä. Suurimmat voimalat tuottavat tällä hetkellä maksimitehollaan noin 100 megawattia päivässä.
Myös kattava sähköverkko ja luotettava verkkotoimija Fingrid luovat mahdollisuuksia aurinkosähkön lisäämiselle.
–Aurinkosähkön tuotanto on viime vuosina moninkertaistunut ja teknologia kehittyy nopeasti. Toki aurinkoenergiallakin on ilmastovaikutuksia johtuen rakentamisesta ja paneelien valmistuksesta, mutta kun kivihiilen hiilidioksidipäästö on 1000 kiloa megawattitunnilta, aurinkovoiman luku on 30.
Tällä hetkellä otaksutaan voimalan käyttöajaksi noin 30 vuotta; se on valmistajien antama tuotantotakuu, mutta tehon hiljalleen laskiessa sen jälkeenkin vielä 80 prosenttia tehosta pitäisi olla jäljellä.
–Käyttöikä voi olla pidempikin, mutta testituloksia sellaisista ajoista ei ole, Vainio totesi.
Rakentaminen on kahden tai kolmen vuoden urakka
Korpisalonnevan hankealue on pääasiassa Vapo Terran omistuksessa, mutta hankkeen toteutumiseksi tehdään myös vuokrasopimuksia yksityisten kanssa. Alueelta on noin 20 kilometriä Möksyn sähköasemalle ja yhteys sinne rakennetaan ilmajohdoilla Fingridin Alajärvi-Jylkkä-linjan mukaisesti niin, että uutta johtokäytävää tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Alun perin alueelle kaavailtiin hybridivoimalaa, mutta säätutkan vuoksi Vimpeliin voidaan toteuttaa vain yksi tuulivoimapuisto. Kunta antoi siihen etuoikeuden Neoenille, joten Neova päätti jatkaa aurinkovoimahankkeella.
Luontoselvitykset on aloitettu voimajohtoreitin osalta ja reitin varmistuttua siitä ollaan yhteydessä maanomistajiin. Aurinkovoimahankkeen osalta tehdään ympäristövaikutusten arviointimenettely.
–Luontoselvitykset on tehty ja kunnan näkemys on, ettei aluetta tarvitsisi kaavoittaa, vaan voidaan rakennusluvalla toteuttaa hanke. Tällöin vaikutusmahdollisuus projektiin on YVA-menettelyn sekä rakentamisluvan kautta. Alueidenkäyttölaki on kuitenkin uudistumassa ja voi osaltaan vaikuttaa luvitukseen, Vainio ennusti.
YVA-selostus valmistuisi tämänhetkisen arvion mukaan ensi vuonna ja maanrakentamisen lupahakemukset saataisiin vireille, samoin maaperätutkimukset, joiden perusteella perustustapa varmistuu. 2027 saataisiin rakentamislupa ja tarkempi tekninen suunnittelu valmistuisi. Varsinainen rakentaminen tapahtuisi 2028–2029 ja sähkön tuotanto käynnistyisi 2030.
–Sen jälkeen alueella tehdään huoltoa kuten paneelien puhdistamista ja kasvillisuuden hallintaa.
Kunta hyötyisi hankkeesta paitsi rakennusaikaisen työllistymisen, myöhemmin kiinteistö- ja yhteisöveron kautta.
–Perustamme aina paikkakunnalle, jossa voimala on, hankekehitysyhtiön. Tuotto-olettamia euromääräisesti ei ole tässä vaiheessa antaa, se riippuu energian hinnasta ja siitä, myydäänkö sitten spotina eli pörssiin vai ppa-sopimuksella kiinteästi.
Mahdollisuus panostaa vesienhallintaan ja parantaa vesistön tilaa
TILAISUUDESSA käytiin vilkasta keskustelua hankkeesta. Reijo Salmela toivoi, että Neova ei tyytyisi vain hallitsemaan entisen turvetuotantoalueen vesiä, vaan pyrkisi osaltaan parantamaan vesistön tilannetta.
–Joella meloessani olen havainnut, että turvetuotantoalueelta tulee sellainen vaahtoinen ränni ravinteita ja kiintoainesta. Vesistön tilan parantamiseksi ja esimerkiksi kalatilanteen kannalta tämä hanke voisi onnistuessaan olla mahdollisuus Ähtävänjoelle.
