Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Aimo Järvelä (vas.) ja Matti Etelämäki. Kuva Järvelältä.

Aimo Järvelä ja Matti Etelämäki uusivat mitalinsa sisäsoudun puolimaratonilla 

Sisäsoutukausi 2026 huipentui SM-ergomaratoniin, joka keräsi yhteensä 79 soutajaa eri puolilta maata. Juniorit avasivat kilpailuviikonlopun 18. huhtikuuta soutamalla 60 minuutin kilpailun, ja aikuiset jatkoivat 25. huhtikuuta puolimaratonin, täysmaratonin sekä 100 kilometrin soudun merkeissä. Kilpailu järjestettiin hybridimuotoisena Tuusulassa.   –Erityisen kova suoritus nähtiin 100 kilometrin matkalla, jonka voitti 60-vuotias brasilialaismies ajalla 8.04.22,5, toteaa Evijärven urheilijoita edustava Aimo Järvelä.  Järviseudulta puolimaratonille osallistui Järvelän lisäksi Lappajärven Veikkojen Matti Etelämäki. Etelämäki souti 70+ -sarjassa kolmanneksi, kun taas Järvelä nappasi voiton 80+ kevytsarjassa.  Kilpailu oli samalla 25-vuotisjuhlamaratoni, ja kokeneet soutajat saivat kutsun paikan päälle Tuusulaan. Lopulta päätös osallistua kotipaikkakunnalta käsin osoittautui oikeaksi.  –Lauantain huonon kelin takia päivästä olisi tullut ...
, ,
Saarikentän kakkospuolen maisemaa ennen kevään uudistustöitä, kuva arkistosta.

Teräspeltirummut – paljonko maksaa?

Puheena on viimeisin Saarikentän kakkospuolen teräspeltirumpu, jota on tussaroitu syksystä 25 saakka. Muutos entiseen on silmiinpistävä. Saarikentälle luontaiset jokisillat ovat muisto vain ja vaihtuneet suuriksi teräspeltirummuiksi. Viimeisinkin muutostyö johti massiiviseen murskeralliin. Riittääkö edes 100 murskekuormaa jälkien peittoon? On vain valistunut arvaus täytön ollessa tätä kirjoitettaessa (27.04.) vielä kesken.  Murske ratkaisuna on ikiaikainen, mutta kallis. Menemättä materiaalivalinnoissa sen syvemmälle voidaan todeta projektin maksavan kaikkinensa maltaita! Toteutuneet kustannukset nähdään vasta kohteen valmistuttua. Selväksi on käynyt, että on edetty päivä kerrallaan ilman pätevää suunnitelmaa – se jos mikä on rakentamisessa myrkkyä kukkarolle, mutta kuinka paljon?  -Kansa tahtoo tietää. Aiheesta aiemmin julkaistua
,
Heikki Salmelan lapsuuden vappuihin kuului siman juonti luonnon helmassa. Kuva: Freepik.

Rakennetaanko vappumaja? 

Pikkupojilla on hinku rakennella majoja erilaisista materiaaleista. Muistan lapsuudesta, kuinka vapun alla touhuttiin läheisen metsän laitaan vappumajaa. Rakennusaineiksi sopivat kaikenlaiset riu’ut, oksat, kuusenhavut ja olipa joskus laudanpätkiäkin käytettävissä. Majaa tilkittiin sammaleilla ja pohjalle myös sammaleita tai olkia karjaladosta. Eihän se kummoinen kötöstys ollut, mutta kelpasi mainiosti vapunviettopaikaksi. Äiti pakkasi reppuun rasvamunkkeja ja simaa ja sitten vain majaan niitä napostelemaan. Aurinko lämmitti ja linnut liversivät keväthuumassaan. Kelpasi siinä vappua juhlia.  Maaseudulla vappu olikin lähinnä lasten juhla ja teinipoikana vappu oli vain päivä muiden joukossa. Vapun juhlinnasta paljastui kuitenkin aivan uusi maailma, kun lähdin Ouluun opiskelemaan ja vietin ensimmäistä vappua opiskelijakavereiden kanssa. Lyhyesti sanottuna opiskelijoiden vapun juhlinta ...
,
Yrittäjä Nouraddine Masoumin lisäksi Pedro´s Pizzeriassa työskentelee lounastyöntekijä Siru Rinta-Aho

Pitkä odotus palkittiin – Pedro`s Kebab Pizzeria avattiin Kortesjärvellä 

Kaivatut palvelut palasivat Kortesjärvelle 16. huhtikuuta uudelleen ovensa avanneen Pedro´s Kebab Pizzerian myötä. Noin puolentoista vuoden tauon toiminnalle aiheutti 2024 marraskuussa tapahtunut tuhoisa tulipalo. Ravintolan uudelleen rakennetut, valoisat, laadukkaat ja laajentuneet tilat tarjoavat nykyisellään yli 40 paikkaa, entisen kolmenkymmenen sijaan. Myös terassi on laajentunut huomattavasti.   Pitäjän ainoan ruokailupaikan ovien aukeamista ovat odottaneet niin pitäjäläiset, kuin yrittäjä itsekin.   On vaatinut pitkäjänteisyyttä odottaa remontin etenemistä. Nyt odotus on palkittu ja lähdemme hyvillä mielin uudelleen toimintaan.  Myös joitain uudistuksia on tullut ja suunnittelemme aukioloaikojen pidentämistä, kertoo yrittäjä, Nouraddin Masoumi.   Arkipäivisin tarjoiltava lounasruokabuffet koostuu kotiruoasta, johon jälkiruokana kuuluva kahvi on saanut rinnalleen päivittäin paikan päällä leivottua tuoretta pullaa. Pitsat, kebabit ja hampurilaiset kuuluvat edelleen valikoimiin, mutta yrittäjä haluaa muistuttaa erityisesti monipuolisesta tarjonnasta lounasaikaan.  ...
,
KK 1956 15

Kotikunta numero 15 vuodelta 1956

Historian havinaa 70 vuoden takaa. Lue mitä tapahtui huhtikuun viimeisellä viikolla 1956. Metsätalousneuvoja Ahti Lampi kertoo metsänhoidosta, Järviseudulla valmistauduttiin vapun viettoon, Vimpelin Asusteeseen oli saapunut miesten ja poikain farmarihousuja.
Lähes 2500 katsojaa oli seuraamassa Fuengirolassa ottelua. Kuvassa näppiä lyömässä oleva Nestori Yli-Sissala palkittiin Ankkurien parhaana. Kuva: Antti Haapasalo

Ankkureiden peli ei kulkenut sarja-avauksessa

Ankkurit ja Pattijoen Urheilijat avasivat miesten Superpesiskauden 2026 Fuengirolassa sunnuntaina 26. huhtikuuta. Pattijoki oli todella vahva ottelussa; Ankkureille tuli niin sisä- ja ulkopelissäkin paljon virheitä. Pattijoki vei ottelun voiton ansaitusti jaksoin 0–2 (2–5, 0–6). Ottelu sai sisäpelin osalta loistavan lähdön varsinkin Pattijoen osalta. Pattijoen Vertti Kontinaho iski takaa kakkospuolelta pallon läpi ensimmäisessä vuorossa kunnarin ja kahden tavallisen juoksun arvoisesti. Topi Still onnistui vähän perään keskipompulla kotiuttamaan etenijän ja Pattijoki siirtyi 0–4 johtoasemaan. Ankkurit myös onnistui avaamaan kauden juoksutilinsä heti ensimmäisessä vuorossa Matias Litmasen kumuralla, millä Joona Peltokangas juoksi helposti kotiin. Toisessa vuorossa Pattijoki lisäsi johtoaan lukemiin 1–5 Eemeli Mikkilän kotiutuksella. ...
Ikitie.jpg

Nyt tapahtuu: Kirjailija Antti Tuuri patokapinan muistelutilaisuudessa Lappajärvellä  

Toukokuussa 1979 Järviseudun asukkaiden ja mökkiläisten mitta tuli täyteen. Vedenjuoksutuksen seurauksena Lappajärven vedenpinta oli laskenut dramaattisesti, eivätkä lukuisat neuvottelut vesihallituksen kanssa olleet tuottaneet tulosta vedenpinnan ala- ja ylärajan säätämiseksi. Kansa nousi kapinaan ja rakensi padon Niskan sillalta Välijokeen.   Patokapina oli yhteisöllinen tapahtuma, kansanliike Lappajärven puolesta, johon osallistui tuhansia ihmisiä ikään ja sukupuoleen katsomatta.   Patokapinaa muistellaan lauantaina 2. toukokuuta Lappajärvellä Halkosaaren tanssilavalla. Muistelutilaisuuden avaa kirjailija Antti Tuuri kello 12 patokapinan muistomerkillä Niskan sillan kupeessa. Avauksen jälkeen muistelua jatketaan tanssilavalla, jossa kuullaan Antti Tuurin ajatuksia kirjoittamastaan kirjasta Kertomus järvestä. Tuuria tilaisuudessa haastattelee näyttelijä Matti Ristinen.   Tanssilavan tiloissa on mahdollisuus myös tutustua patokapinan valokuvanäyttelyyn ja muistella patokapinan vaiheita ja tunnelmia yhdessä ...
Vimpelissä kehitystyö etenee rintarinnan: Saarikenttä saa uuden ilmeen ja paremmat palvelut, ja liikuntamahdollisuudet laajenevat tulevan hallin myötä. Kuvassa ylhäällä Susanna Alho Saarikentän työmaalla, alhaalla havainnekuvaa tulevasta liikuntahallista. 

Saarikenttä saa kesän suuriin tapahtumiin uutta ilmettä ja toiminnallisuutta – Lue tästä viikon 17 tärkeimpiä uutisotsikoita Järviseudulta

Vimpelissä eletään kuluvana sekä tulevana vuonna vilkasta rakentamisen ja kehittämisen aikaa. Saarikentän alueen muutostyöt etenevät ripeässä tahdissa, ja samaan aikaan kunnassa valmistellaan uuden liikuntahallin toteutusta. Lue juttu täältä Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-Viitaniemi Kyläseuralle kunniamaininta Suomen kylä 2026 -kisassa Suomen Kylät ry. on valinnut Suomen Vuoden Kyläksi 2026 Kuusaa-Jokelan Haapajärveltä Pohjois-Pohjanmaalta. Kunniamaininnat menivät Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-Viitaniemi-alueelle (Vimpeli, Etelä-Pohjanmaa) sekä Eräjärvelle (Orivesi, Pirkanmaa). Täällä lisää aiheesta Turvetta tarvitaan Kansalaisaloite turpeen määrittelemisestä uusiutuvaksi luonnovaraksi on kerännyt jo reilut 42 000 allekirjoitusta. Mantela Heat Oy:n toimitusjohtaja Miika Mantela Kortesjärveltä kertoo, että huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta turpeen käyttö on tärkeää. Turvetta Suomessa riittää: VTT:n ja Tilastokeskuksen laskelmissa energiakäyttöön hyödynnyttävissä olevan ...
,
Matti Rekiaro vierailee Vimpelissä 5. toukokuuta. Kuva: Taina Renkola.

”Obduktiosalin hiljaisuudesta muodostuu elämän käännekohta” – Koronatohtori Vimpelissä

Vimpelin seurakuntatalolla kuullaan tiistaina 5. toukokuuta eläkkeellä oleva sisätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Matti Rekiaron elämästä ja kokemuksista. Kansanlähetyksen kohtaamispaikkaillassa kello 18.15 alkaen aiheena on ”Ihmeellisesti tehty”. Esityksessä tarkastellaan käytännönläheisesti ihmiskehon, mestariluomuksen, hienojakoista nerokkuutta.  Ähtärissä koulunsa käynyt Matti haaveili lääkärin ammatista seurattuaan kunnanlääkärinä, sittemmin terveyskeskuslääkärinä toimineen adoptioäitinsä työtä, ihmisten auttamista. Armeijan jälkeen vuorossa olivat lääketieteen opinnot Oulussa. Toisen opiskeluvuoden alussa, elokuussa 1978, elämän suunta muuttui. Vuosien etsintä ja kaipuu saivat täyttymyksen. Yhteys Jeesukseen Kristukseen syntyi kesken opintopäivän. Rekiaro valmistui lääkäriksi Oulun yliopistosta vuonna 1983. Vuonna 1990 hän sai sisätautien erikoislääkärin oikeudet. Väitöskirja vuodelta 1997 käsitteli hengenahdistukseen ja rintakipuun liittyviä lääkärissäkäyntejä ...
Vanhustenhuollon kriisi on ratkaistava nyt. Arvokas vanhuus ja oikeus turvalliseen hoivaan eivät voi olla säästökohteita, joista tingitään perusoikeuksien kustannuksella.

Eläkeliitto: Iäkkäiden perusoikeudet ja riittävä hoiva turvattava välittömästi 

Suomen perustuslaki takaa vanhuksille oikeuden riittävään hoivaan ja huolenpitoon. Tällä hetkellä tämä oikeus ei toteudu: pääsyä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on kiristetty kohtuuttomasti, ja samalla hoitoa saa yhä harvempi. Tilanne vaarantaa iäkkäiden terveyden, turvallisuuden ja ihmisarvon.  Vanhusasiavaltuutettu, Ihmisoikeuskeskus sekä 12 valtakunnallista järjestöä vaativat kannanotossaan 30.3.2026 hallitusta ja eduskuntaa ryhtymään viipymättä toimiin iäkkäiden oikeuksien turvaamiseksi. Eläkkeensaajien Keskusliiton Pohjanmaan piiri yhtyy vaatimukseen ja sen ratkaisuesityksiin:   Lainsäädäntö itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi   Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta puuttuu asukkaiden itsemääräämisoikeutta turvaava lainsäädäntö. Tämä altistaa vanhukset laittomille ja jopa hengenvaarallisille rajoitustoimille, kuten fyysiselle sitomiselle tai kemialliselle rajoittamiselle lääkkeillä. Useat hallitukset ovat siirtäneet lainvalmistelua eteenpäin, vaikka tarve on huutava. On välttämätöntä säätää laki, jossa ...
Erikoislääkäri Lasse Vuoto pitää kansanomaisesta ja vuorovaikutteisesta lähestymistavasta. Kun erikoislääkäri istahtaa yleisönsä joukkoon (vasemmalla valkoisessa paidassa) ja alkaa jutella, on tavoite saavutettu: yleisö vapautuu ja keskustelu käy vilkkaasti. Vuoto tietää matalan lähestymiskynnyksen olevan paras reitti luottamuksen rakentamiselle. 

Fysiatrian erikoislääkäri Lasse Vuoto: ”Olen tällainen syövänpyydystäjä” 

Juttu lyhyesti Fysiatrian erikoislääkäri Lasse Vuoto pitää huolellista tutkimista edellytyksenä hyvälle hoidolle. Hän toivoo myös potilailta rehellisyyttä ja avoimuutta oireistaan, myös muista kuin siitä, minkä takia nimenomaisesti on tultu vastaanotolle. Vuoto arvioi Suomen olevan tilastollisesti vähän jäljessä hoidon tarpeen arvioinnissa, diagnostiikassa ja hoidon aloitettavuudessa.
,
Lehto 976x1536 1 600x944

Ikävä kotiin

Kolmannen pääsiäisen jälkeisen sunnuntain Raamatuntekstit puhuvat Jumalan kansan koti-ikävästä. Sen evankeliumina on katkelma Jeesuksen jäähyväispuheesta, Johanneksen evankeliumin 17. luvusta. Siinä Jeesus kertoo, että palaa takaisin Isän luo ja hänen seuraajansa jäävät tänne. Hän rukoilee, että Isä varjelisi heitä nimensä voimalla niin että hekin kerran pääsisivät perille Isän luo, taivaaseen. Koti-ikävä on merkillinen sana. Siinähän yhdistyy kaksi hyvin erisävyistä sanaa. Koti on hyvä, turvallinen sana. Ikävä taas voi olla kielteisensävyinen sana. Kotiin ei saisi liittyä ikäviä asioita. Kodin pitäisi olla turvan ja hoidon paikka. Mutta kun nämä kaksi erisävyistä sanaa yhdistetään koti-ikäväksi, ikävä ei tarkoita sitä, että kotona on ikävää. Vaan ...
Mirjami Linnanmäki (vas.) ja Emmi Seppälä kokevat, että laulu yhdistää monella tapaa. –Laulun opiskelu on tutustuttanut uusiin ihmisiin ja synnyttänyt ystävyyssuhteita.

Laulajien illassa estradilla ovat elämäntapalaulaja ja itsensä yllättäjä

Juttu lyhyesti Alajärven musiikkiopistolla on laajaa, maksutonta konserttitoimintaa, joka tuo laadukkaan kulttuurielämyksen kaikkien järviseutulaisten ulottuville. Toukokuussa konsertoivat muun muassa laulun opiskelijat Mirjami Linnanmäki ja Emmi Seppälä.
Munakan nuorekas ryhmä vastaanotti Vuoden 2026 eteläpohjalainen kylä - palkinnon.

Vuoden 2026 eteläpohjalainen kylä julkistettiin Lakis Areenalla

Juttu lyhyesti Vuoden 2026 eteläpohjalainen kylä julkistettiin Lakis Areenalla Vimpelissä. Palkinnon sai Munakan kylä Ilmajoelta.
,
Pentti Moision kulttuuriperinnesäätiön rahastosta tuetaan Fagerkullafestin järjestämistä. Arkistokuva kesältä 2025.

Moision avustukset jaettiin: suurimmat summat Lehtimäen alueen perinne- ja kulttuurityöhön

Pentti Moision kulttuuriperinnerahaston kevään haussa saatiin 23 hakemusta. Alajärven kaupunginhallitus jakoi avustuksia kokouksessaan 20. huhtikuuta. Niitä myönnettiin kaikkiaan 118 021 euroa.  Eero Nelimarkkaa koskevassa kokonaisuudessa myönnettiin kolme avustusta. Lions Club Alajärvi-Järviseutu ry saa 3 625 euroa Eeron Nelimarkan suunnitteleman muistomerkin kunnostukseen, Nelimarkka-museo Arktisten alkuperäiskansojen residenssiyhteistyöhön 4 400 ja Gedok-taiteilijaresidenssiyhteistyön jatkamiseksi 1 200 euroa.  Alajärvellä sijaitsevien Alvar Aallon rakennusperintökohteiden ylläpitoon ja toimintaan, toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen myönnettiin yhdeksän apurahaa. Alajärven Kirkonkylän Nuorisoseura saa Nuorisoseurantalon 130-vuotisjuhlavuoden kulttuuriohjelmien toteuttamiseen sekä rakennuksen säilymistä ja aktiivista käyttöä tukevien investointien rahoittamiseen vuonna 10 000 euroa. Alvar Aaltoa koskevan kirjan kirjoittamiseen myönnettiin kuusi apurahaa. Elinvoimalautakunta saa 3 000 euroa Aaltojen kaupunki – tapahtuman toteuttamiseen ja Nelimarkka-museo 5 400 euroa 100 vuotta elämää Villa Väinölässä näyttelyn toteuttamiseen.  Lehtimäen perinne- ja kulttuurityöhön myönnettiin 13 avustusta. Sipsetti ry saa 850 euroa musiikkitapahtuman järjestäminen Suokonmäellä kesällä, Lehtimäen ...
Edellinen 1…6768697071…1 036 Seuraava
1…6768697071…1 036
Uutisarkistoon