Juttu lyhyesti
Alajärven Yrittäjien aamiaistilaisuudessa Hotelli-Ravintola Alvariinissa kuultiin, kuinka Etelä-Pohjanmaan talouskasvu junnaa. Järvi-Pohjanmaan Osuuspankki epäilee, että vääristynyt näkymä mediassa on osaltaan hidasteena yrittäjien lainahakemuksille.
Yritysten määrä kasvaa, mutta yritysten tulisi myös kasvaa, että se näkyisi valtion taloudessa, tiivisti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jani Takamaa Alajärvellä pidetyssä yrittäjien aamiaistilaisuudessa. Hän loi katsauksen maakunnan yrittäjien tilanteeseen.
–Kansallisesti nuorten yrittäjyysinto on kasvussa, puolet nuorista voisi ajatella uraa yrittäjänä, mutta meillä siitä jäädään. Vain 38 prosenttia nuorista pohtii yrittäjyyttä, vaikka ollaan yrittäjämaakunta. Tähän lähdetään liikkeelle toimijoiden kanssa jo tänä vuonna.
Maahanmuuttajayrittäjien määrä on kasvussa maanlaajuisesti, myös Etelä-Pohjanmaalla.
–Heidät haluttaisiin saada yrittäjäyhdistyksiin ja yrittäjäpalveluiden pariin.
Vaikka Suomen BKT ei kasva, kotitalouksien säästöt ja ostovoima vahvistuvat palkkatasojen noustessa.
–Jossain vaiheessa tämän pitäisi realisoitua ja talouden lähteä käyntiin, Takamaa totesi.
–Tosin yksityisen alan palkat junnaavat julkisen sektorin alla.
Kun esimerkiksi Lapissa rakentaminen ja matkailu nostavat maakunnan taloutta viisi prosenttia plussalle, rakennusvetoinen Etelä-Pohjanmaa junnaa maakuntien toiseksi viimeisellä sijalla Päijät-Hämeen ollessa hännillä.
Korkotason nousu uhkaa kiristää taas yrittäjien lainamahdollisuuksia
Iranin sota vaikuttaa paikallisiin yrittäjiin korkojen noustessa, mikäli tilanne pitkittyy. Yrityslainojen koroissa oli jo laskua. Korkotaso heijastuu suoraan myös valtiontalouteen. Kun ennen kriisejä korkomenot olivat miljardin euron luokkaa, nyt ne ovat jo 6–7 miljardia.
–Rahaa jakamalla tästä ei selvitä, vaan ainoa keino on laittaa suu säkkiä myöten, Takamaa totesi.
–Julkiset menot ovat nousseet pysyvästi ja korkeat talouden kokoon nähden, kun verotus on maailman kärkitasoa. Nyt tarvittaisiin kannustimia yritysten verotukseen.
Takamaa kertoi Yrittäjien edunvalvonnan kuulumisista. YEL-maksujen uudistukseen etsitään parhaillaan ratkaisua. Osinkotulon lisääminen eläkekertymään on vilautettu osana ratkaisua, sillä valtiovarainministeriö ei halua lisätä valtion kustannuksia yrittäjien eläkkeen osalta.
–Tähän olisi tärkeä löytää vaihtoehto.
–Suomi tarvitsee kasvua ja kasvuasennetta, tiivisti Takamaa.
Pankista ei saa rahaa? Mäkinen haluaa oikoa näkemyksiä
Matti Mäkinen ja Juha Huvila Järvi-Pohjanmaan Osuuspankista kertoivat pankin kuulumisia.
–OP kannustaa Suomea ja yrittäjiä kasvun tielle. Meillä pankkina on kasvunvaraa, tase on kunnossa, siihen se ei pökkää. Haluamme olla entistä aktiivisempi kumppani teille ja auttamassa teitä niissä asioissa. OP Pohjola on myöskin viime vuonna kahteen kertaan tarkistanut pk-yritysten rahoituspolitiikkaa sen helpottamiseksi. Paljon on puhuttu pankkien vakuusvaateista, ainakaan meillä se ei pidä paikkaansa, vaan niitä on päinvastoin kevennetty; viimeksi nyt vuoden vaihteessa. Osittain kyse on terminologiasta, eli puhutaan hieman eri asioista kun puhutaan vakuuksista.
Mäkinen näkee tärkeänä valottaa näkemystä siitä, että pankeista ei saa rahaa.
–Pankissa nähdään se asia eri tavalla. Meillä on tällä hetkellä todella vähän luottohakemuksia yrittäjiltä. Jos markkinaa ei ole, ei ole vetoa vaikka kuinka yrittäisimme työntää rahaa. Pitäisi päästä samalle sivulle siinä keskustelussa, että olisi yhteinen tilannekuva, mistä kaikki johtuu ja mitä sille voitaisiin yhdessä tehdä sen sijaan että syytellään.
Pankin prosessia tulisi avata yrittäjille laajemmin, mitä he voisivat itse tehdä rahoituksen edellytyksien eteen ja mitä pankin päätöksenteon ja päätösten takana on.
Takamaa nosti esille esimerkin viime viikkoisesta tapaamisestaan, kun yrittäjän luotonhakupapereissa oli 151 sivua liitteineen. –Onhan se jäätävää eikä summakaan ollut mikään maailmaa mullistava. Pankilta vaaditaan nykyään tällainen työ. Tähän olisi hyvä alueella pitää tilaisuus yrittäjille.
Mäkinen totesi, että sääntelyn muutos on ollut nopeaa ja yrittäjä, joka ei ole 10 vuoteen hakenut luottoa, voi järkyttyä prosessista ja moni onkin vetänyt herneen nenään: eikö enää ole luottoa?
–Jos julkisuudessa koko ajan toitotetaan sitä, että pankeista ei saa rahaa, siinä käy niin, ettei kukaan enää kysy ja hieman on merkkiä siitä, että näin on käynytkin, ilmaisi Mäkinen huolensa.
–Pankissa emme tunnista tilannekuvaa sellaisenaan, mitä siitä luetaan julkisuudessa.
Luottopolitiikan keventäminen näkyi jo OP ryhmässä viime vuonna yritysrahoituksen kasvussa pääasiassa isommissa kaupungeissa ja alkuvuosi näyttää hyvältä paikallisestikin.
–Pääasiassa julkisyhteisöjen hankkeita on rahoitettu.
Jokainen rahoituspäätös tehdään paikallisesti
Mäkinen torjui keskustelussa esitetyn väitteen, että ketjuuntuminen vaikuttaisi Osuuspankin rahoitukseen.
–Jokainen rahoituspäätös tehdään paikallisesti. Meillä on osuuskuntamuotoinen yhteenliittymä ja osuustoimintalaki, jonka perusteella keskusyhteisöllä on mahdollisuus puuttua yksittäisen pankin toimintaan jos se ottaa hallitsemattomia riskejä toiminnassaan. Eli mittareilla ohjataan ja niiden taustalla taas on viime kädessä EKP, joka vaikuttaa luottopolitiikkaan.
Sieltä valuu tiettyjä raameja maakuntaan ja vaikuttaa kaikkien pankkien toimintaan.
Onko Alajärvelle muuttaminen mahdotonta?
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen nosti esille huolen siitä, voivatko pankkien linjaukset estää seutukaupunkien ja sivummalla olevien kuntien kasvua. Jos perhe haluaa muuttaa Alajärvelle, lainaa on vaikea saada uuden rakentamiseen tai vanhemman talon ostoon ja remontointiin. Paremmin rahoitusta saa vaikkapa Seinäjoella.
–Kun asuntojen hinta-arviot tehdään jossakin ihan muualla, se vaikuttaa vakuusarvoihin. Olisi rakentajia, olisi asuntojen ostajia, mutta luottoa ei saada. Tällaista viestiä tulee.
Rakentamisen hinnan noustua yhä harvemmalla on varaa esimerkiksi 400 000 euron asuntolainaan.
–Se alkaa olla mahdotonta niin rakentajille kuin pankeillekin, Jani Takamaa totesi.
–Vaikea luoda elinvoimaa näillä reunaehdoilla.
Mäkinen totesi, ettei ole kyse pankin asettamasta vakuusarvosta vaan kiinteistöjen arvon määrityksestä. Vakuusarvo on markkinarealiteettien alainen. Sääntelyn mukaan pankki ei voi itse määritellä vakuutta vaan riippumaton ulkopuolinen arvioi sen.
–Emme voi sille mitään emmekä markkinallekaan mutta haluamme elää siinä markkinassa mukana asiakkaan kanssa.
Mitä isompi kaupunki, sen isompi on vakuusarvo ja helpompi saada lainaa.
