Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Pöydällä on alinna Railin kutoma pellavaliina, jonka materiaali on kasvatettu itse siemenestä asti, sen päällä itse kudottu kaislaliina. Reiman aikanaan tekemässä puujunassa on hyödynnetty tarhakoppien tuotannosta yli jääneitä puunpaloja.

Järviset ovat sitkeitä sarjayrittäjiä: ”Kun oikein tuloo takkiin, on ponnistettava puolta enemmän”

Reima Järvisen sukutila sijaitsee Evijärven Jokikylässä, Vähäjärven rannalla. Maanviljelijän pojalle tyypillinen tie olisi ollut edessä vanhan sukutilan jatkaminen ja karjan lisääminen, mutta elämä otti toisen suunnan. Reima ja hänen Lappajärveltä elämänkumppanikseen löytämä Raili (o.s. Lammi) lähtivät Kokkolaan hakemaan elämänkokemusta: Raili hoitajaksi Kokkolan keskussairaalaan ja Reima Jurvan entisöintikouluun. Opettaja ihmetteli luonnostaan käsistään kätevän nuoren miehen taitoja, ja suositteli oman yrityksen perustamista. Nuoripari palasi Evijärvelle, ja Järvisen Verhoomo aloitti 70-luvun alussa entisöinti- ja verhoilutyöt omassa navetassa. Raili työskenteli vielä jonkin aikaa Evijärven sairaalassa, kunnes tuli aika siirtyä kotitilalle hoitamaan lapsia ja avustamaan yritystoiminnassa.–Olen ollut yrityksissä joka paikan höylä: juoksevien asioiden hoitaja, laskuttaja, ...
, ,
Perttu pölönen

Nyt tapahtuu: Unelmoi, uskalla, uudistu – tulevaisuuden taidot haltuun Avoimen iltamissa!

Tänä vuonna Avoimen iltamissa futuristi ja innovaattori Perttu Pölönen kertoo, mitä tulevaisuuden taidot todella tarkoittavat ja miksi nopea oppiminen, rohkeus ja itsensä uudistaminen ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Tilaisuudessa pohditaan, mitä tulevaisuuden taidot tarkoittavat käytännössä ja miten jokainen meistä voi vahvistaa omaa tulevaisuuskuntoaan. –Mitä sellaista sinulla on, mitä ei saa Googlesta tai ChatGPT:ltä? kysyy Perttu Pölönen. –Digitalisoituvassa maailmassa kannattaa kehittää inhimillisiä taitoja, kuten mielikuvitusta, luovuutta ja empatiaa. Ne erottavat meidät koneista ja tekevät meistä paitsi korvaamattomia myös onnellisempia, jatkaa Pölönen. Avoimen iltamat elokuussa Perinteeksi muodostuneet Avoimen iltamat on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma, jossa esitellään jatkuvan oppimisen erilaisia mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Tapahtuma ...
Sepelkyyhky kuusen oksalla

Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden

Sepelkyyhky on noussut saalismäärällä mitaten yleisimmäksi riistalajiksemme. Runsastunut kyyhkykanta tarjoaa mielenkiintoisia jahteja ja kestävän raaka-aineen riista-aterialle, kertoo Suomen Metsästäjäliitto ry. Sepelkyyhkyn metsästys pyöräyttää metsästyskauden toden teolla käyntiin. Myös moni metsästäjänalku ottaa ensimmäisiä askeliaan riistapoluille juuri 10.8. alkavan kyyhkyjahdin parissa.  Sepelkyyhky on ollut pitkään maaseudun lintu, mutta on nykyään hyvin tavallinen myös kaupungeissa. Siniharmaan kyyhkyn huhuilua voikin kuulla lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.   Kanta kestää metsästystä Sepelkyyhkykanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kyyhky tekee normaalisti vain kaksi poikasta kerrallaan, mutta se voi toisaalta pesiä useampaan kertaan kesän aikana. Sepelkyyhky on noussut kappalemääräisesti mitaten suurimmaksi riistalajiksemme. Viime vuonna saaliiksi saatiin ...
Kalastus Miika Lahnalampi Lappajärvi

Kalastusretki Lappajärvellä palkitsi nuoret kalastajat ahvensaaliilla

Mummolassa kesälomareissulla olleet joensuulaiset veljekset Noel ja Hans Perälä pääsivät 21. heinäkuuta kalastusreissulle Lappajärvelle. Noel oli saanut isovanhemmiltaan ja tädeiltään 10-vuotissyntymäpäivälahjaksi elämysmatkan Kalastuspalvelut Lahnalammelta, ja 6-vuotias pikkuveli Hans lähti retkelle mukaan. Aurinkoisena ja kuumana maanantaiaamupäivänä veljekset tapasivat kalastusopas Miika Lahnalammen Nykälänniemen venesatamassa. Tavarat, lähinnä eväät, nostettiin veneeseen, sanottiin Miikalle käsipäivää ja otettiin suunta kohti Kannus-saarten lähistöllä sijaitsevaa turoa.  –Kalat näyttävät olevan pohjassa, kun on niin kuuma, ja joillekin on siellä ruokaakin. Lappajärven kalastuskunta laittoi keväällä kolme onkituroa tänne järvelle. Ne on merkattu poijuilla, johon veneen voi kiinnittää. Näin kalastuksen aloittaminen on mahdollisimman helppoa, Miika selittää. Turon lähistöllä pojat siirtyvät seuraamaan ...
, ,
9.7. johtokunta kokoontuu

Evijärvi-seura 75 vuotta: ”Kotiseututyö on vienyt sydämeni”

Evijärvi-seura ry juhlii 75-vuotista taivaltaan. Kansan- ja kotiseutuperinteen uranuurtaja Väinö Tuomaalan aloitteesta perustetun seuran tavoitteena oli muun muassa syventää asukkaiden tuntemusta kotiseudustaan ja lisätä paikallishenkeä. Paikallisten erityispiirteiden pohjalta kulttuurin, ympäristösuojelun, maisemanhoidon ja matkailun hyväksi pohjustettua työtä jatketaan tänäkin päivänä. Aika muuttuu, mutta seuran tavoitteet pysyvät. Seuralla on ollut montakin rautaa tulessa, mutta kaikki aloitetut projektit on viety loppuun. Puheenjohtajat ovat olleet sinnikkäitä, asialleen vihkiytyneitä ihmisiä, joilla on ollut osaavia kanssatoimijoita kättensä jatkeina. ”Taijolla töitä tehdään eikä suurella väellä” pitää heillä paikkansa, vaikkakin seuraan mahtuisi lisää innokkaita toimijoita ja nuorta verta. Seurassa oppii, jos vaan on kipinä osallistua. Seuran kädenjälki näkyy ...
, ,
Kullervo

Mistä rakentuu pohjalainen kotiseuturakkaus? Kaaoskorjaamon vieraana räppäri Kullervo

Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran ja Kauhavan nuorisovaltuuston yhteinen Kaaoskorjaamo-podcast ilmestyy ensimmäisen vieraan kunniaksi videopodcastinä kun lapualaislähtöinen Kullervo saapuu Kaaoskorjaamon vieraaksi. Miten sopii yhteen Suomiräp ja leviä pohojalaanen murre? Mistä pulppuaa pohjalainen kotiseuturakkaus ja onko tosiaan niin, että kaikki ei tiedä, mitä joppari tarkoittaa? Kuuntele ja katso uusin Kaaoskorjaamon jakso: https://youtu.be/jBC7ylwT708?si=kkZlt954EDynkdb0Kaaoskorjaamo-podcast on Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän podcastin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Opetushallituksen kantaa. Euroopan unioni ja avustuksen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä. Joonas AutioHallituksen puheenjohtajaKortesjärven Ylikylän Nuorisoseura Aiheeseen liittyviä juttuja
,
Js2

Kaikki muuttuu…

NIIN NIIN, kaikki muuttuu. Niin on muuttunut lapsuuteni maisemakin, vaikka lapsena luulin sen pysyvän kuin kirkko. Mutta ei pysynyt.  Poissa on suutari ja Eevaltti, Alasen kahvila ja Osuuskaupan kahvila sekä Säästöpankki. Siinä ne lapsuuden tärkeimmät maamerkit olivatkin. Jaa, se tolppa Nissin risteyksessä, ei sitäkään ole enää. Mutta Järviseudun Sanomat on. Lehti, joka myöskin on kokenut muutoksia, mutta silti ollut aina tavoitettavissa. Ja sehän se tärkeintä on, että yhteys säilyy. Ennen lehti oli enemmän Kotiseutu-lehti ja ihmiset kirjoittelivat enemmän tarinoita ja runoja lehteen kuin tänä päivänä. Nyt lehti on enemmän Pitäjä-lehti, joka kertoo tämän päivän tapahtumista eri kunnissa. Näin etä-lappajärveläisenä on ...
,
Serkkutapaaminen

Serkukset ympäri Suomea kokoontuivat yhteen

Liisa Kivisen (1886–1959) lastenlapset kokoontuivat 19. heinäkuuta Aquariuksessa Lappajärvellä. Serkkuja oli paikalla 23, joista pohjoisimmat olivat Rovaniemeltä ja eteläisimmät Kirkkonummelta. Liisan 11 lapsesta on elossa vielä Tenho Aho-Vinkka. Ruokailun ja kahvittelun lomassa vaihdoimme kuulumisia. Sauli Annola ilahdutti meitä lauluillaan. Sovimme, että tapaamme taas kahden vuoden kuluttua. Tarja Puisto Lue myös nämä
,
Kömmelin rakentamisessa on edetty katon rakentamiseen, joka talkooporukan mielestä työläin vaihe.

Savonkylään uusi kotalaavu – ”Nyt on kömmeli kyydissä” 

SAVONKYLÄN metsästysseuran metsästysmajan pihaan Ylipäässä on rakenteilla uusi kotalaavu. Rakennusprojekti käynnistyi toukokuussa, kun seura sai Leader Aisapari ry:n hankerahoituksesta myönteisen päätöksen. Hankkeen kustannusarvio on 13 063,78 euroa, josta julkisen tuen osuus on 8 490,81 euroa, loput seuran omaa rahoitusta. Hankeaika on toukokuun 2026 loppuun saakka, mutta rakennustalkoissa tavatut metsästysseuran puheenjohtaja Anssi Kiviaho ja sihteeri Pasi Peltokangas arvelevat valmista olevan muutaman kuukauden kuluttua.   –Päätettiin viime helmikuussa vuosikokouksessa hakea Aisaparilta rahoitusta kotalaavua varten. Pasi hoiti hakemuksen paperityöt ja projekti aloitettiin toukokuussa, heti kun saatiin myönteinen päätös, Kiviaho kertoo.   –Tämä on nyt neljäs viikonloppu, kun täällä porukalla rakennetaan. Talkooporukkaa on ollut hyvin, 7–12 henkilöä ...
, ,
Lumoudu lähiluonnosta kuva pirjo heino

Järvilakeuden kansalaisopiston syysohjelmassa toivekursseja, kansalaistaitoja ja ennätysmäärä opintomatkoja

KAUHAVAN, Evijärven ja Lappajärven alueella toimivan Järvilakeuden kansalaisopiston lukuvuoden 2025–2026 opinto-ohjelma on julkaistu. Painettua opinto-ohjelmaa ei enää jaeta postitse, vaan ohjelmalehden voi noutaa muun muassa opiston toimistolta tai alueen kirjastoista tai kaupoista 12. elokuuta alkaen. Ilmoittautuminen kursseille käynnistyy sunnuntaina 24. elokuuta kello 9 osoitteessa www.jarvilakeus.fi ja maanantaina 25. elokuuta kello 8 numerossa 050 4711 555. UUTENA ohjelmassa on kansalaistaitokursseja, joiden aihealueet liittyvät muun muassa itsestä huolehtimiseen sekä toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Itse kunkin kansalaistaidot vaativat välillä päivittämistä esimerkiksi nopeasti muuttuvan työelämän ja digitalisoituvan asioinnin tarpeisiin. Tarjolla on kursseja vaikkapa edullisesta arkiruoasta, digitaidoista, stressinhallinnasta ja kädentaidoista. Myös uimataito on kansalaistaito: ...
, , ,
Purmojärven metsästysseura kokousti 3. elokuuta.

Purmojärven metsästysseura kokousti elokuun alussa

Purmojärven metsästysseura piti kesäkokouksensa 3. elokuuta metsästysseuran majalla. Kokoukseen saapui 22 seuran jäsentä. Puhetta kokouksessa johti seuran puheenjohtaja Matti Kärkkäinen. Syksyn metsästyksessä on voimassa seuraavat kiintiöt ja rajoitukset: päätettiin, että metson metsästys sallitaan vain 4.–12. lokakuuta välisenä aikana (jos riistakeskus myöntää alueelle oikeuden metsojahtiin), kiintiö yksi metso per jäsen. Teerelle asetettiin kolmen kappaleen saaliskiintiö jäsentä kohti ja suositellaan, että ammutaan vain urosteertä. Peltopyyn metsästystä rajoitettiin myös asettamalla peltopyylle kolmen kappaleen kiintiö. Sepelkyyhkyn, metsäpyyn, kanadanhanhen, metsäjäniksen ja rusakon metsästykseen ei asetettu rajoituksia, jäniskannat ovat seuran alueella kohtalaisen hyvät ja ne kestävät hyvin verotusta. Fasaani rauhoitettiin. Metsäkauriille ei asetettu jäsenkohtaista kiintiötä, mutta ...
,
Alajärven kaupunki on käynnistänyt yhteistyön Patrio Oy Ab:n kanssa osana kaupungin elinvoiman kehittämistä ja yritysekosysteemin vahvistamista.

Alajärven kaupunki ja Patrio aloittavat yhteistyön elinvoiman vahvistamiseksi

Alajärven kaupunki on käynnistänyt yhteistyön Patrio Oy Ab:n kanssa osana kaupungin  elinvoiman kehittämistä ja yritysekosysteemin vahvistamista. Yhteistyön tavoitteena on houkutella Alajärvelle uusia yrityksiä ja tukea alueen elinkeinoelämän kasvua sekä monipuolistumista. Patrio tuo kaupunkiin oman verkostonsa, toimintamallinsa ja kokemuksensa yritysten houkuttelemisesta sijoittumaan kuntiin. Yhteistyö perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen, konkreettisiin toimenpiteisiin ja yhteiseen tahtotilaan kehittää Alajärvestä entistä vetovoimaisempi paikka yrittää ja elää. –Meille on tärkeää kokeilla uusia toimintatapoja ja tehdä asioita ennakkoluulottomasti. Uskomme, että Patrion kanssa toteutettava yhteistyö tuo lisää vauhtia kaupungin elinvoimatyöhön ja näkyy tulevina vuosina konkreettisina tuloksina, toteaa elinvoimajohtaja Jaakko Aninko. Patrion kanssa solmittu yhteistyö on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena ...
,
Villa Väinölässä on elokuussa esillä arkkitehtuuriaiheinen näyttely.

Nyt tapahtuu: Onko arkkitehtuuri taidetta ja arkkitehti siis taiteilija?  

TÄNÄ PÄIVÄNÄ tekniikka ja talous asettavat tiukat raamit arkkitehdin työlle; Aaltojen töiden kaltaiset kokonaistaideteokset kuten Alajärven ja Seinäjoen keskukset, ovatkin nykyisin marginaalissa. Onko nykyrakentamisessa vielä tilaa taiteelliselle ilmaisulle – ja tulisiko sitä olla?  Mikä on tänä päivänä luovuuden rooli arkkitehdin työnkuvassa?   Arkkitehti taiteilijana -näyttely Villa Väinölässä Alajärvellä nostaa keskusteluun edellä esitettyjä kysymyksiä esittelemällä neljän nuoren, myös taiteen kentällä toimivan, arkkitehdin työskentelyä.   Näyttely toimii mainoksena Villa Väinölässä tänä vuonna käynnistyneelle Arkkitehtuuri ja tila -residenssille, jota Nelimarkka-museo hallinnoi. Näyttelyn kuratoijana toiminut Jesse Kitinoja suunnitteli näyttelykokonaisuutta ollessaan residenssin pilottikäyttäjänä joulukuussa 2024. Mukana ovat arkkitehdit Sura Kangaspeska, Joel Stenroos ja Olli Laine.  Taiteilijoiden arkkitehtitausta ...
,
Uusien elinvoimakeskuksien ylijohtajiksi saatiin yhteensä 196 hakemusta.

Kymmeneen elinvoimakeskukseen yhteensä 196 hakemusta ylijohtajan virkoihin

Elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2026. Samalla nykyisten ELY-keskusten toiminta päättyy. Tulevien elinvoimakeskusten ylijohtajien virkoihin tuli määräaikaan mennessä yhteensä 196 hakemusta. Hakijat ovat elinvoimakeskuksittain seuraavat: Uudenmaan elinvoimakeskusHartikainen Teemu    Helenius Minna    Hirvonen-Ere Suvi    Holappa Jukka    Huttunen Risto    Jouppila Vesa    Juhola Katariina    Karppinen Kimmo    Keino Ulla    Kemell Ann-Mari    Knaapinen Petri    Koljonen Tatu    Koskela Ari    Koski Olli    Lahnalammi Kalle    Laine Janne    Lakkala Juha    Madduma Patabendige Chrisan Chanaka SilvaMarks Peter    Mattinen Mikko    Olkkola Juhana    Partanen Jari    Paukkonen Mikko    Poutiainen Ulla    Rajamäki Ari    Reinikainen Ari    Ruotsalainen Jaakko    Rönnqvist Anssi    Soitu Filipp    Susiluoto Taina    Taulavuori Timo    Toivonen Kalle    Viitanen Jari-Juhani     Lounais-Suomen elinvoimakeskusEronen Jenni    Hirvonen-Ere Suvi    Horelli Ilkka   ...
Anne ja Matti Pesonen tarjoavat perjantaina 8. elokuuta kello 10 alkaen liikkeen 65-vuotissyntymäpäiväkahvit, makean kera. Matti ei joutanut kiireidensä vuoksi kuvaan.

65 vuotta valokuvausta Evijärvellä 

EVIJÄRVELÄINEN Pesosen valokuvausliike täyttää 65 vuotta ja asiaa juhlistetaan perjantaina 8. elokuuta kahvittelun merkeissä aamukymmenestä iltaviiteen.   Liikkeen perustaja oli Erkki Pesonen, joka hankki itselleen kinofilmikameran ja suurennuskoneen vedoksia varten heti palattuaan armeijasta siviiliin. Tuona päivänä, kun liike perustettiin, allakassa olivat luvut 2.8.1960.  Jo vuoden kuluttua kuvioihin tuli Helvi, ja pari vihittiin jo seuraavana vuonna. Helvin ja Erkin jälkeen liiketoimintaa jatkoi nuorempi sukupolvi Anne ja Matti. Nykyiset toimitilat ovat valmistuneet vuonna 1971.   Valokuvaus on kehittynyt ja digitalisoitunut vuosien saatossa, mutta periaate on sama; sulkimen napsahdus tallentaa ajan pienen hetken muistoksi, joko biteiksi tai konkreettiseksi vedokseksi. Valokuvausala on aina sopeutunut nopeisiin muutoksiin ...
,
Edellinen 1…183184185186187…1 036 Seuraava
1…183184185186187…1 036
Uutisarkistoon