Vaihda salasana Kirjaudu

Vesipuhveleita Alajärveen? ”Uudet ideat ja innovaatiot luovat lisää vetovoimaa”

Piia Rentola toivoo ideoita ja aloitteita, jotka vievät Alajärveä ja Järviseutua eteenpäin. Hän pyrkii tekemään niitä myös itse.
Piia-Mari Rentola toivoo ideoita ja aloitteita, jotka vievät Alajärveä ja Järviseutua eteenpäin. Hän pyrkii tekemään niitä myös itse.
Piia Rentola toivoo ideoita ja aloitteita, jotka vievät Alajärveä ja Järviseutua eteenpäin. Hän pyrkii tekemään niitä myös itse.
Piia-Mari Rentola toivoo ideoita ja aloitteita, jotka vievät Alajärveä ja Järviseutua eteenpäin. Hän pyrkii tekemään niitä myös itse.
Tämä juttu löytyy myös
9.9.2026
osta
Lukuaika:
2–3 minuuttia

Alajärven elinvoimalautakunnan syyskuun kokouksessa Kokoomuksen varavaltuutettu, elinvoimalautakunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Piia Rentola esitti, että rehevöityvää Alajärveä hoitamaan hankittaisiin vesipuhveleita.

–Kun luin pari vuotta sitten Pieksänjärvelle hankituista vesipuhveleista, se vahvisti sitä mitä olin aiemmin kuullut niiden mahdollisuuksista vesistöjen biomassan vähentämisestä. Siellä on asiasta ollut hyviä kokemuksia, kun olen asiaa edelleen seurannut. Asiaa on tutkittu myös ympäri maailmaa ja sen perusteella todettu, että ruokokasvien ja biomassan määrä paikoissa, joissa vesipuhvelit laiduntavat, on vähentynyt.

–Ajattelin, että ne sopisivat myös Alajärveen. Järvi on pahoin rehevöitynyt, ja keskisyvyys on 1,4 metriä. Eläimet toisivat myös näkyvyyttä alueelle. Pieksämäellä niiden tiimoilta on kehitetty toimintaa, kuten matkailupalveluita; ne kiinnostavat ihmisiä.

Eri paikkakunnilla vesipuhveleiden hankkiminen ja hoito on toteutettu eri tavoilla.

Rentola ajattelee, että pelkästään elinvoiman toimiala ei tällaista hanketta voi toteuttaa, mutta yhteistyössä hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa se voisi onnistua.

–Takana voi olla yhdistys tai yritys, kaupunki yhteistyökumppanina, tai kaupunki. Lapualla on ollut lampaita kesätöissä, niiden huollosta on vastannut vapaaehtoisista koottu rinki. JAMIlta ei ole kysytty, mutta voisiko koulun osaamista ja tiloja hyödyntää, siellähän toimii matkailulinjakin – tämä voisi lisätä myös koulun vetovoimaa.

Puhveleita olisi Rentolan ajatuksen mukaan muutama, ja niille rajattaisiin aidalla alue laidunnettavaksi. Idea sai lautakunnassa hyvän, innostuneen vastaanoton.

–Lämmittelin asiaa jo keväällä. Tällainen vaatii selvittelyä, olisiko se mahdollista. Mielestäni se sopisi kaupungin imagoon, ollaan kuitenkin maaseutupitäjä ja eläimet sopisivat tänne hyvin. Aiemmin olen väläytellyt kylälampaita keskustan pajuttuneille alueille, ihmiset saisivat niitä käydä katsomassa. Itsellänikin on lampaita ja ne kovasti kiinnostavat ihmisiä. Nykyään harvoin näkee enää eläimiä laiduntamassa.

Ideoita ja innovaatioita laatikon ulkopuolelta?

Rentola näkisi mielellään lisää yhteistyötä eri toimialojen välillä ja uusia ideoita sekä avauksia kaupungin elinvoiman kehittämiseksi edelleen. Myös sitä kuuluisaa laatikon ulkopuolelta ajattelemista tarvitaan.

–Teen kunnallispoliitikkona töitä sen eteen, että täällä olisi kaikilla hyvä olla ja tänne olisi kiva tulla uusienkin. Alajärvessä on jo paljon potentiaalia ja vetovoimaa.

Hänen sydäntään ovat lähellä myös lasten ja nuorten, erityisesti erityislasten asiat.

–Tiedän asioista, joista välttämättä moni päättäjä ei tiedä, sanoo iäkkään appensa omaishoitajana toimiva Rentola.

INFO

Vesipuhveli on hyvin laajalle levinnyt kotieläin etenkin kuumilla ja kosteilla alueilla trooppisissa ja subtrooppisissa maissa. Vesipuhvelit syövät ravinnokseen ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maa- ja vesikasveja.

Suomeen ensimmäiset vesipuhvelit tulivat Ruotsista vuonna 2018, Kangasniemellä sijaitsevalle Puulan puhveli -tilalle. Vesipuhveleita on Suomessa myös Heinolassa ja Pieksämäellä.

Sinua saattaisivat kiinnostaa myös nämä jutut

Tämä juttu on julkaistu
9.9.2026
ilmestyneessä näköislehdessä.
Jos et ole tilaaja voit ostaa näköislehden PDF muodossa ja lukea heti
Tilaaja:

Jaa Somessa

Jätä kommentti