Juttu lyhyesti
—
Alkuvuodesta kirjoitimme edesmenneestä vaasalaisesta taiteilija Mauri Kessunmaasta, jonka juuret ulottuivat Kortesjärven ja Evijärven rajan molemmin puolin sijaitsevaan kylään nimeltä Kessunmaa.
Liekö maaperässä jotain luovuutta ruokkivaa, sillä samassa kylässä Kortesjärven puolella suuren osan varhaista nuoruuttaan vietti myös Bomfunk MC´s yhtyeen DJ Gismo, alias Ismo Lappalainen. Vuonna 1999 yhtye julkaisi debyyttialbuminsa In Stereo. Siltä irrotettu singlejulkaisu Freestyler kohosi rytinällä kansainvälisten listojen kärkeen ja oli vuonna 2000 Euroopan myydyin single.
Lappalainen kertoi meille, millainen on ollut hänen matkansa syrjäkylältä kohti klubeja ja merkittävää kansainvälistä läpimurtoa.
Kasvupaikkoina Kortesjärvi ja Kokkola
Kaukokaipuu tavoittaa usein tietyn osan syrjäseutujen nuorista asukkaista ja erityisesti kaupunkien kulttuurinen tarjonta alkaa vetämään puoleensa.
Samoin tunsi myös Lappalainen. Hänen tapauksessaan kaupunki ja maaseutu kuitenkin kietoutuivat yhteen jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Hän syntyi Kokkolassa, josta 8-vuotiaana muutti Kortesjärvelle. Ensin keskustaan ja parin vuoden kuluttua Kessunmaalle.
–Porukat erosivat, kun olin 3-vuotias ja faija jäi asumaan Kokkolaan. Siellä oli hänen puolen sukunsa ja mummola. Kortesjärvelle muuton jälkeenkin siellä tuli vietettyä aikaa ja sinällään se kaupunkiympäristö puhutteli, vaikka Kokkola toki aika pieni kaupunki onkin. Tietenkin sitten musahommien myötä oli fiilis, että pitäisi päästä yökerhoihin, klubeille ja räppiympyröihin.
Maaseutua Lappalainen ei kuitenkaan väheksy. Kessunmaalla hän vierailee edelleen äitinsä ja isäpuolensa luona pari kertaa vuodessa. Silloin hän viipyy yleensä parisen viikkoa.
–Olen aina sanonut olevan supersiistiä, että sain kasvaa sekä kaupungissa että landella. Molemmat puolet on tuttuja, ja tykkään molemmista.
Varhaiset musiikilliset vaikutteet löytyivät vanhempien kokoelmista
Ensimmäiset musiikilliset vaikutteet tulivat vanhemmilta. Lappalaisen isällä oli paljon c-kasetteja ja elokuvia ja myös hänen äitinsä kuunteli musiikkia, jotka alkoivat sykkimään nuoren musadiggarin sielussa. Samat tyylilajit kulkevat mukana edelleen.
–Faijan kokoelmissa oli paljon discojuttuja ja pop-kulttuuria, joita fiilistelin pikkumuksusta asti. Donna Summeria, Diana Rossia ja muuta soulmusaa. Mutsi kuunteli Abbaa ja Boney M:ää. Sitä kautta varmaan tuollainen groovemusa on aina miellyttänyt. Edelleen soitan yli 90 prosenttisesti vanhaa soulia, funkia ja jazzia. Sielumusaa, hän kiteyttää.
1980- luvun lopulla alkoi kiinnostus rappia, hip-hoppia ja housea kohtaan. Kyseisiä genrejä ei vielä kotimaan mediassa erityisemmin esiintynyt. Joitain ohjelmia kuitenkin oli ja Kokkolassa näkyi Music Television.
–Kokkolassa ja Kortesjärvellä ei hirveästi noita radiokanavia kuulunut. Ei sinällään ollut valinnanvaraa. Radiomafian juttuja tuli kuunneltua ja erityisesti Tapani Ripatin Ocsid (elektroniseen tanssi- ja diskomusiikkiin keskittynyt radio-ohjelma) tuli penskana nauhoiteltua ja kuunneltua. Se oli tärkee ohjelma. Sieltä tuli nauhoiteltua biisejä. Faijan luona Kokkolassa näkyi taivaskanavia, niin Music Televisionilta sit aina nauhoittelin kasetille kaikkia hyviä ohjelmia vhs-kaseteille. Niitä sitten intopiukeena Kortesjärvellä fiilistelin, Lappalainen naurahtaa.
Ensimmäinen julkinen DJ-keikka Evijärven Nuorisoseuralla
Lappalainen kertoo tehneensä jo lapsena miksauksia c-kasettidekeillä. Hieman vartuttuaan, avautuivat ovet Halkosaaren ja Evijärven nuorisoseuran bileiltoihin. Hän viettikin paljon aikaa DJ-koppien tuntumassa.
–Lapuan radiossa pari DJ:tä piti konemusaan keskittynyttä ohjelmaa, jota tapasin kuunnella. He olivat sitten Evijärven Nuorisoseuralla soittamassa levyjä. Tutustuin heihin ja sitten kerran sain alkuillasta soittaa neljä biisiä. Se on ensimmäinen kerta, kun olen soittanut julkisesti levyjä. Taisin olla silloin 14- tai 15-vuotias. En kyllä muista, mitä biisejä, hän naurahtaa.
Kessunmaa jäi taakse Lappalainen muuttua Kokkolaan opiskelemaan. Opiskeltuaan vuoden kauppaoppilaitoksessa, hän päätti hakeutua 17-vuotiaana armeijaan.
–Halusin sen heti pois alta ja silloin oli vielä mahdollista mennä vapaaehtoisena alaikäisenä. Palveluspaikka arvottiin ja päädyin Sodankylään. Se oli kyllä kiva kaupunki ja tupakaverit mukavia, mutta puolet lomista meni junassa, hän naurahtaa.
Armeijan jälkeen Lappalainen vietti vuoden Kortesjärvellä, jonka jälkeen muutti Turkuun silloisen tyttöystävänsä kanssa. Kaupunki oli vieras, mutta pian klubien ja yökerhojen DJ:t tulivat tutuiksi. Eräässä yökerhossa hän keskusteli dj:n kanssa, joka osoittautui myös paikan ravintolapäälliköksi.
–Tultiin hyvin juttuun ja hän kysyi, tulisinko soittamaan levyjä siellä järjestettäviin Karibia-teemabileisiin. Yhtäkkiä huomasinkin olevani paikan vakituinen DJ, Lappalainen naurahtaa.
DJ-piireissä hän ystävystyi Jaakko Salovaaran kanssa. JS16 nimellä musiikkia tekevällä paljasjalkaisella turkulaisella oli oma studio ja pian kaksikko olikin jo studioilla musiikkia tekemässä.
–Jossain vaiheessa oltiin siellä ja palloteltiin ideoita DJ-näkökulmasta. Siinä lähti syntymään ideoita. Aluksi ei ollut tarkoitus välttämättä edes julkaista mitään, Lappalainen muistelee.
Paineettomassa tilassa alkoi kuitenkin syntyä hyvän kuuloista jälkeä. Salovaara kutsui mukaan MC:ksi Raymond Ebanksin, jonka tunsi entuudestaan. Vuonna 1998 Bomfunk MC´s oli syntynyt.
–Homma lähtikin takavasemmalta vähän odotettua isommin käyntiin Ei oltu varauduttu muuta kuin hauskanpitoon ja musan ja soundien kanssa kikkailuun. Otettiin rennosti ja varmaan siksi siitä syntyi uutta, Lappalainen muistelee.
Huikea nousukiito toi mukanaan kiireen. Silloin Kessunmaan luonto ja rauhallinen ympäristö tarjosi tilan palautumiselle.
–Silloin kun mentiin koko ajan, ei kolmeen vuoteen paljoa breikkiä pidetty. Oli keikkaa ja promoamista, niin kyllä se oli sellainen akun latauspaikka. Siellä kaikki on kuitenkin turvallisen seesteistä.
Rocktähteys tuntuu vieraalta
Julkisuus tuntui aluksi oudolta.
–Se oli jännä, kun ei minulla oikein koskaan ole ollut hinku valokeiloihin. DJ-homma onkin aika ideaali, kun ei tarvitse olla keulilla, hän pohtii.
Nykypäivänä tietyt DJ:t ovat rocktähden asemassa. Lappalainen kokee sellaisen itselleen vieraaksi.
–En ole itse koskaan sellaiseen halunnut, enkä oikeastaan soita sen tyylistä musaakaan. Tykkään edelleen soittaa hämyisissä ja intiimeissä mestoissa, joissa jengi fiilistelee sitä musaa, hän toteaa.
Bomfunk MC´s julkaisi vuonna 2002 toisen albuminsa – Burnin´ Sneakers. Vuonna 2003 Lappalainen jättäytyi pois bändin riveistä. Hänen mukaansa asiaan ei liittynyt draamaa.
–Siinä oli oikeastaan se alkuhuuma vähän mennyt. Mitään skismaa meillä ei ikään ole ollut. Oikeastaan tapahtui vain sellainen kapulan vaihto, hän sanoo.
Bomfunkin jälkeen hän palasi takaisin soittamaan klubeille, jota on jatkanut näihin päiviin asti. Vuonna 2019 yhtye kuitenkin palasi jälleen esiintymislavoille ja Lappalainenkin oli jälleen mukana. Hänen lisäkseen kokoonpanoon kuuluu Ebanks, Salovaara, tuplaaja MC Rummy Nanji sekä breakdance-ryhmä Flow Mo, josta osa oli mukana jo bändin alkuaikoina.
–Tavallaan bändi ei koskaan varsinaisesti lopettanut. Siinä oli kaikilla muuta. Reiska (Ebanks) asui Belgiassa ja eli perhe-elämää. Sitten ajateltiin, kun Freestylerin julkaisusta tuli kuluneeksi 20 vuotta, että soitetaan juhlavuoden kunniaksi muutamia keikkoja, Lappalainen kertoo.
Yhtye päätti jatkaa keikkailua. Tänäkin kesänä yhtye on esiintynyt Suomessa ja ulkomailla. Lappalainen kertoo nauttineensa keikoista.
–Todellakin, siinä on sellaista luokkakokoushenkeä, hän naurahtaa.
Uutta musiikkiakin on tehty, mutta Lappalaisen mukaan ne on suunnattu ainoastaan keikoille. Puhetta ainakin yhden uuden biisin julkaisemista on ollut.
–Tässä mennään go with the flow -meiningillä, mutta ainakin yksi biisi olisi kiva julkaista itsenäisesti ilman mitään levy-yhtiötä. Mutta katsotaan, jos vaikka ensi kesän keikoille, mikäli niitä on tulossa, pääsisi jonkun uuden biisin heittämään, Lappalainen vihjailee.
Jani Kielinen
