Koti ei ole vain rakennus tai huoneisto. Se on enemmän; sinne liittyy muistoja ja se luo turvallisuutta ihmiselle. Ulkoisesti vaatimatonkin, vanha koti voi tuntua kodimmalta kuin uusi ja moderni tila. Tämän vuoksi ihmiset yleensä sanovat, että haluaisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Aikaisemmin useat sukupolvet asuivat samassa taloudessa tai ainakin samassa pihapiirissä. Myös kyläyhteisö oli yhtenäinen. Tarvittava apu oli lähellä. Tänä päivänä on erilainen tilanne perhesuhteissa ja kylä- tai kaupunkiyhteisöissä. Ihmiset pitävät kuitenkin huolta perheenjäsenistään ja läheisistään omista voimavaroistaan käsin
Omaishoito on yksi arvokkaimpia tekoja; se on välittämistä, huolenpitoa ja rinnalla kulkemista läheisen kanssa, joka ei itse kykene selviytymään arjestaan.
Omaishoidettava voi olla oma puoliso, lapsi, veli, sisar tai vanhempi. Avun tarvitsija voi olla pitkäaikaissairas, vammautunut tai kehitysvammainen.
Yhteiskunta on halunnut tukea tällaista huolenpitoa lainsäädännöllä. On syntynyt omaishoitojärjestelmä, jossa hoitaja saa mahdollisuuden rahalliseen korvaukseen ja muutamaan vapaapäivään kuukaudessa.
Omaishoitajia, jotka ovat tehneet hyvinvointialueen kanssa tällaisen sopimuksen, on tällä hetkellä Suomessa 62 000. Heidän lisäkseen arvioidaan olevan noin miljoona ihmistä, jotka auttavat läheistään arjessa ilman tällaista omaishoitosopimusta.
Tämä läheisapu mahdollistaa kotona asumisen pidempään ja kalliin laitoshoidon tarve vähenee. Omaishoito on koko yhteiskunnan voimavara. Piilossa oleva timantti, jonka arvoa ei nähdä.
Halusimme selvittää, tarkalla korvalla, kuinka omaishoitajien arkea voisi tukea.
Kuuleminen kohdistui viiteen omaishoitajayhdistykseen pohjalaismaakunnissa. Kuulemisen pohjalta teimme aloitteen Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueille.
Läheisen auttaminen ja hoito on kokoaikaista, melko yksinäistä ja vaativaa toimintaa. Aloitteessa nostimme esiin hyvinvointialueen merkitystä omaishoitajan kumppanina läheisen hoidossa. Toimme esiin, että hoidettava tarvitsee säännöllisen terveydentilan, lääkityksen ja toimintakyvyn arvion. Omaishoitaja puolestaan tarvitsee lisää tietoa, kuinka hoitaa läheistään, miten hoitopolut toimivat ja mitkä ovat hänen lomaoikeutensa. Nostimme aloitteessa esiin myös perhe- ja vuorohoidon kehittämistarpeen, sekä omaishoitajien henkisen ja sosiaalisen tuen tarpeen.
Saara Lång
KD Naiset Pohjanmaan piiri ry
