Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläseura saa viime vuosien julkisuuden myötä tuon tuosta kutsuja erilaisiin hankkeisiin ja tapahtumiin. Eikä siinä mitään, niinhän asiat kehittyvät ja menevät eteenpäin.
Keväällä kyläseuraa pyydettiin mukaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ProAgrian vetämään Lumoakos-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on saada ihmiset tunnistamaan ja hoitamaan perinteisiä kylämaisemiaan. Lakis Areenalla 17. kesäkuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa hankevetäjä Marika Riihimäki kertoi mitä kaikkea hanke voi pitää sisällään ja antoi samalla melkoisesti ajattelemisen aihetta. Parin nukutun yön jälkeen eläkeukkokin alkoi ymmärtää, mistä oikeastaan on kysymys.
Ensin oli mentävä taas sinne 1960-luvulle, jolloin maalaiskylissä kaikki oli toisin kuin nyt. Lähes joka talossa oli lehmiä, useimmissa lampaitakin ja niille oli aidattu laitumet navetan yhteyteen. Laitumet ja sontatunkiot olivat monille linnuille ravinnon aarreaitta. Kottaraiset, räystäs- ja haarapääskyt, tervapääskyt, varpuset ja monet muut lajit kukoistivat perinteisten laitumien, niittyjen ja karjanhoidon ansiosta. Laitumet ulotettiin karjan juomaveden takia yleensä järveen asti ja lehmät ja lampaat pistelivät lepikoiden ja pajukoiden vesat parempiin suihin. Näkymät järvelle olivatkin kylissä täysin avoimet eikä niitä pusikoita ollut paljon muuallakaan.
Vuosikymmenten saatossa karjanhoito ja ainakin laiduntaminen loppui lähes kokonaan. Laitumet hävisivät ja kottaraisille ja pääskysille koittivat kovat ajat. Lammashaat ja järvenrannat pusikoituivat ja järvi näkyy enää pieninä pilkahduksina rantalepikoiden välistä. Pyhälahden miesten kanssa on jo vuosia puhuttu, että järvinäkymät pitäisi avata ja yhteisen rannan kohdalla raivauksia on tehtykin pari kolme kertaa. Ongelmana on tietysti se, että parin vuoden päästä paikalla on entistäkin tiheämpi vesakko. Järvinäkymien avaaminen Lappajärven ympärillä olisi ehkä selvin ja paras perinnemaisemien entistämistapa. Rahoitustakin Marika Riihimäen mukaan toimenpiteisiin on mahdollista saada.
Tiedotustilaisuudessa oli esillä myös mahdollisten kosteikkojen rakentaminen, niittyjen perustaminen, vieraskasvilajien hävittäminen ja jopa vieraseläinlajien, kuten minkin ja supikoiran hävittäminen. Puhuttiin myös Hallapuron kalkkiuuneista ja niiden peittymisestä metsän alle. Tilaisuus oli todella ajatuksia herättävä ja syntynyt vilkas keskustelu osoitti ajatuksia heränneen aika vähälukuisella yleisölläkin.
Heikki Salmela
